MOSKOVA Tapaamme Oleg Orlovin marraskuisessa Moskovassa.

Orlov on pitkän linjan ihmisoikeusaktivisti ja oli tuolloin juuri saanut 150 000 ruplan eli noin 1 500 euron sakot sodanvastaisesta kirjoituksestaan. Syyttäjä kuitenkin laati uuden esityksen ja vaati hänelle peräti vankeustuomiota asevoimien mustamaalaamisesta.

Orlov arvioi, että syyttäjän esitys paljastaa vallanpitäjien todellisen tarkoituksen.

– Perustuslaki sallii kritiikin, sallii sananvapauden, mutta nyt juuri kritiikin esittämisen takia minun rangaistustani pitäisi koventaa aina kolmeen vuoteen vapauden menetystä, Orlov sanoo.

Venäjällä hinta sodanvastaisista mielenilmauksista on kova.

Marraskuussa pietarilainen taiteilija Saša Skotšilenko sai seitsemän vuoden vankeustuomion sodanvastaisten viestien liimaamisesta kaupan hintalappujen tilalle.

Joulukuussa moskovalainen tuomioistuin jakoi tuomioita liikekannallepanon vastaisesta runonlausunnasta: runoilija Artjom Kamardin sai seitsemän vuotta ja runoilija Jegor Štovba viisi ja puoli vuotta.

Oleg Orlov vertaa jo tunnelmia myöhäisen Neuvostoliiton aikoihin.

– Sananvapaus on käytännössä tuhottu. Tuomiot ovat hyvin julmia. Jossain mielessä jopa julmempia kuin [Leonid] Brežnevin aikaan, Orlov sanoo.

– Tunnemme itsemme kuin neuvostoajan toisinajattelijoiksi.

Brežnev johti Neuvostoliittoa 60-luvulta aina 80-luvun alkuun. Orlov sanoo, ettei hän vielä tuolloin ollut toisinajattelijoiden ja ihmisoikeuspuolustajien yhteisön aktiivijäsen.

Muun neuvostoälymystön tavoin hän luki samizdat-nimellä tunnettuja maanalaisia julkaisuja ja painoi itsekin lehtisiä Afganistanin sotaa ja Puolaan julistettua sotatilaa vastaan.

Vuonna 1988 Orlov oli mukana perustamassa ihmisoikeusjärjestö Memorialia. Sen tehtävä oli pitää yllä Neuvostoliiton poliittisten vainojen uhrien muistoa ja toisaalta vastustaa ihmisoikeusloukkauksia nyky-Venäjällä.

Venäjän korkein oikeus määräsi perinteikkään järjestön lakkautettavaksi joulukuussa 2021. Nobelin rauhanpalkinnon Memorial sai seuraavana vuonna.

Poliittisten vankien määrä nousee

1980-luvun alussa toisinajattelija Kronid Ljubarski julkaisi listan Neuvostoliiton poliittisista vangeista. Tuolloin listalla oli noin 800 henkilöä.

Tällä hetkellä Memorialin ylläpitämällä listalla on runsaat 600 poliittista vankia. Memorialin aktivistit ovat jatkaneet työtään, vaikka järjestöltä on viety virallinen asema.

Orlov korostaa, että he ovat laskeneet mukaan vain tapaukset, jotka Memorial on itse kyennyt asiakirjoista todentamaan. Todellisuudessa poliittisista syistä vankiloissa istuu paljon enemmän ihmisiä.

Presidentti Vladimir Putinin Venäjällä mielipidevankien määrät ovat siis samaa luokkaa kuin myöhäisessä Neuvostoliitossa.

Toisaalta tuolloin tuomiot eivät olleet niin pitkiä. Yleensä turvallisuuspalvelu KGB kävi toisinajattelusta epäiltyjen kanssa ennaltaehkäiseviä puhutteluja.

– Nyt pannaan suoraan istumaan, Orlov sanoo.

Neuvostoliitossa tuoreessa muistissa oli vielä stalinismin aika eikä pelotteen siksi tarvinnut välttämättä olla niin jyrkkä.

Nyky-Venäjällä kansalaiset ehtivät jo tottua jonkinlaiseen sananvapauteen. Novaja gazeta -lehden ja Eho Moskvy -radioaseman kaltaiset kriittiset tiedotusvälineet saivat toimia aivan viime vuosiin saakka.

Nyt vankeustuomio voi tulla jo ensimmäisestä kriittisestä somepostauksesta. Asevoimien mustamaalaamisesta voi saada jopa kymmenen vuoden vankeustuomion.

Kovat tuomiot ovat Orlovin mielestä keino pelästyttää yhteiskunta nopeasti hiljaiseksi.

”Ääneni kuuluu paremmin Venäjällä”

Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, sotaa vastustettiin laajasti myös Venäjällä.

Monet kirjailijat, näyttelijät ja tieteilijät kirjoittivat vetoomuksia sodan lopettamiseksi. Toiset lähtivät erilaisiin mielenilmauksiin, ja protesteja nähtiin useissa kaupungeissa, ei vain Moskovassa ja Pietarissa.

Vallanpitäjät onnistuivat kovilla otteilla tukahduttamaan liikehdinnän. Lukuisat oppositiopoliitikot, journalistit ja ihmisoikeusaktivistit ovat joutuneet lähtemään maasta.

Oleg Orlov sanoo, että ihmisoikeusaktivistien on harkittava, voivatko he nykyoloissa tehdä työtään tehokkaammin ulkomailta. Itse hän katsoi, että kykenee yhä työskentelemään parhaiten Venäjällä.

– Sen lisäksi minusta on aina tuntunut, että ääneni kuuluu paremmin Venäjällä, Orlov sanoo.

– Siksi pidän oikeusjuttuani osana yhteistä työtämme Memorialissa. Oikeudenkäynnin aikana olemme kyenneet sanomaan paljon. Sekä oikeudessa että heti sen jälkeen olemme voineet esittää näkökantamme.

Näin oikeudenkäynnit ovat toimineet aktivisteille eräänlaisena esiintymislavana.

Kremlin ylläpitämä vakaus on hauras

Venäjän vallanpitäjät pyrkivät pitämään yllä mielikuvaa vakaudesta ennen maaliskuussa pidettäviä presidentinvaaleja.

Mistään aidosta vaalikilvasta ei ole kyse, siitä Kreml pitää huolen. Vaalien tehtävä on osoittaa, että presidentti Vladimir Putinilla on takanaan murskaava kansansuosio.

Siksi Venäjän viranomaiset tuskin julistavat uutta liikekannallepanoaaltoa ennen vaaleja. Myös talous yritetään pitää vakaana.

– Se heikkenee siitä huolimatta. Kuka tahansa kaupassa käyvä voi verrata tilannetta siihen, mikä oli vuosi tai kaksi sitten. Se on aivan ilmeistä, Orlov sanoo.

Kun taloustilanne heikkenee, taloudellisesti heikossa asemassa olevan väestön turhautuneisuus kasvaa. Se voi löytää rajuja purkautumiskanavia.

Orlov viittaa äskettäisiin levottomuuksiin pohjoiskaukasialaisessa Dagestanissa, kun Gazan tapahtumista suuttunut väkijoukko tunkeutui Mahatškalan lentokentälle etsimään juutalaisia.

– Monilla Venäjän alueilla, ei vain Dagestanissa, on suuria kerrostumia hyvin köyhää väkeä, ennen kaikkea nuorisoa. Heillä ei ole kunnollisia töitä, koulutusta eikä keinoa sosiaaliseen nousuun, Orlov sanoo.

Orlov arvioi, että kaikesta propagandasta huolimatta sota aiheuttaa väestössä hämmennystä ja tyytymättömyyttä. Sodan jatkuessa yhä kauemmin Ihmiset alkavat pohtia, missä luvattu voitto viipyy.

Tämä kaikki yhdessä merkitsee epävakautta. Mutta Orlov ei lähde ennustamaan, milloin tai miten se purkautuu.

Joulukuussa moskovalainen tuomioistuin kumosi Orloville asevoimien mustamaalaamisesta annetun sakkorangaistuksen ja palautti tapauksen syyttäjän valmisteluun.

Lue uusimmat uutiset Venäjän Ukrainassa käymästä sodasta tästä.