Etelä-Karjalassa suurin osa yksivuotiaiden lasten perheistä valitsee ensimmäisen hammastarkastusajan etävastaanottona.

Mahdollisuus olisi myös kasvokkaistapaamiseen.

Digiaikojen uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Ne yleistyivät korona-aikana, jolloin lähivastanottoja ei voitu järjestää.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ylihammaslääkäri Atte Antikainen muistuttaa, etteivät digipalvelut syö hoitohuoneissa annettavaa hammashoitoa. Niiden avulla annetaan ihmisille lisäpalvelua, jotta kotihoito olisi mahdollisimman hyvää ja toimivaa.

Tällä hetkellä digiaikoja on tarjolla hammashoitajille, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti myös muille suunhoidon ammattilaisille. Digitaalista palvelua voisi siis saada kaikilta hammasterveyden ammattiryhmiltä suuhygienisteiltä ja hammaslääkäreiltä.

– Hammashoitopelkoisen potilaan ensimmäinen kontakti voi olla digitaalisesti, ja sen jälkeen hänen on helpompi tulla fyysiselle vastaanotolle. Eli siinä on eri puolia, kertoo johtava ylihammaslääkäri Eija Peltonen.

Suurin osa lapsista käyttää hammashoitoaikansa

Lasten hammashoito toteutetaan Suomessa neuvola-asetuksen mukaisesti.

Lasten hammashoitoajoista vain hyvin pieni osa jää käyttämättä Etelä-Karjalassa.

Suurin osa ikäluokasta käy tarkastuksissa ajallaan. Loputkin lapset saadaan mukaan viimeistään sosiaalitoimen auttamana.

– Heidän hampaitaan tarkastamme useammin. Muuten yhä harvemmalla lapsella on enää tarvetta käydä hammastarkastuksessa vuoden välein, sillä hampaiden kotihoitoa on saatu tehostettua vanhempien avustuksella, Peltonen kertoo.

Reikiintyminen ei tapahdu yleensä äkkiä, vaan se vaatii kotihoidon säännöllistä laiminlyöntiä tai yhtä aikaa monia hammasterveyttä heikentäviä asioita. Reikiintyminen voi kuitenkin tapahtua myös muutamissa kuukausissa.

– Näin voi käydä, jos hampaidenpesu lopetetaan, ruokailu on napostelua ja makeaa kuluu runsaasti, jokin sairaus vaatii sokeripitoisia lääkkeitä tai syljeneritys vähenee, Peltonen varoittaa.