Mikko Leppilampi ei ole pariin vuoteen katsonut televisiota sunnuntai-iltaisin. Tai ainakaan silloin, kun Maikkarilta tulee Tanssi tähtien kanssa -ohjelma.
Leppilampi juonsi miljoonayleisön keräävää kilpailua kymmenen tuotantokauden ajan vuosina 2010–2021. Se on pitkä aika suositun ohjelman ruutukasvona.
Hän muistelee, kuinka sunnuntait olivat täynnä kihelmöivää odotuksen tuntua.
Päivän rutiinit alkoivat aamulenkillä tai nyrkkeilysäkin hakkaamisella, jotta mielen ja kropan saa liikkeelle. Sen jälkeen olivat vuorossa harjoitukset studiolla ja kruununa illan jännittävä suora lähetys.
Nyt tuota ei enää ole, sillä 45-vuotias Leppilampi on päättänyt keskittyä urallaan näyttelemiseen.
Vanhan taakse jättäminen ei ole ollut helppoa.
– Juontaminen on ollut iso osa identiteettiäni. Se laastari on ollut yllättävänkin tiukassa, Leppilampi myöntää.
Tv-viihde söi uskottavuutta
Leppilammesta tuli tähti heti uran alkuvaiheessa.
Hän voitti parhaan miespääosan Jussi-palkinnon vuonna 2004 elokuvasta Helmiä ja sikoja. Se oli hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa.
Pian Leppilampi oli kaikkialla.
Elokuvat veivät komean nuorukaisen mennessään ja opinnot Teatterikorkeakoulussa saivat jäädä. Näyttelemisen lisäksi hän oli levyttävä artisti ja juontaja muun muassa Helsingin Euroviisuissa vuonna 2007.
Viime vuosikymmenellä Leppilampi profiloitui etenkin tv-juontajana. Se alkoi vaikuttaa hänen töihinsä näyttelijänä.
Elokuvaroolit vähenivät pikkuhiljaa ja loppuivat lähes kokonaan.
Juontajan leima oli niin vahva, etteivät elokuvatuottajat ottaneet häntä vakaviin rooleihin. Tv-viihteelle kasvonsa antaneen palkkaaminen olisi ollut liian iso riski.
Tilanne kiukutti Leppilampea aluksi. Nyt hän sanoo, että se oli häneltä naiivia rimpuilua.
– Mediajulkisuutta ei voi päättää. Vaikka kuinka koin olevani näyttelijä ja taiteilija, niin olin kaikkien silmissä juontaja.
Rikossarjasta uuteen nousuun
Paluu pelkäksi näyttelijäksi on Leppilammelle riski. Hän on pohtinut, onko hänellä siihen varaa.
Hänelle riittäisi rahakkaita tv-juontajan hommia edelleen, mutta rooleista elokuvissa ja tv-sarjoissa joutuu käymään kovempaa kamppailua.
Suoratoistopalvelut käyvät pudotuspeliä, mikä on vähentänyt sarjojen tilauksia. Suomessa tv-draamaa tehdään huomattavasti vähemmän kuin muutama vuosi sitten.
Leppilampea kuitenkin onnisti, kun hän sai pääosan MTV:n Hautalehto-rikossarjasta.
Christian Rönnbackan romaaneihin perustuvaa sarjaa on tehty kaksi kautta, ja se on ollut todellinen hitti. Finnpanelin mittauksen mukaan toinen kausi on tällä hetkellä suoratoistopalveluiden katsotuin ohjelma.
Näyttelijä on ensimmäisestä tv-sarjan pääroolista kiitollinen.
– Se ei ollut itsestäänselvyys, että olisin saanut töitä ainakaan heti.
Hautalehto on jatkumoa suomalaisille rikossarjoille kuten Sorjonen, Kaikki synnit ja Ivalo, jotka ovat menestyneet myös ulkomailla.
Leppilampi sanoo, että suomalainen elokuva- ja tv-osaaminen on laadukasta, vaikka täällä on totuttu tekemään töitä tiukoilla aikatauluilla ja pienillä resursseilla.
Suomessa onkin kuvattu viime vuosina kansainvälisiä tuotantoja enenevissä määrin. Tämä kasvuvaihe meinasi tyrehtyä kokonaan, kun hallitus oli leikkaamassa tuotantokannustimet eli ne rahat, joilla elokuva- ja tv-tuotantoja tänne houkutellaan. Lopulta kymmenen miljoonan leikkaus peruttiin.
Monen muun taiteilijan tavoin Leppilampikin toivoo hallitukselta lisää tukea elokuva- ja tv-alalle. Se hänen ajattelussaan on kuitenkin kiinnostavaa, sillä hänen mielestään kulttuurialan pitäisi nojata aiempaa vahvemmin yksityiseen rahaan.
Yrittäjä uskoo kulttuurin yksityiseen rahoitukseen
Leppilampi on ollut esillä Helsingin Suvilahteen rakennettavan tapahtumakeskuksen takia.
Hän on puuhannut projektin parissa jo kymmenen vuoden ajan. Leppilampi on Suvilahti Event Hub osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Hanke on herättänyt myös vastustusta. Alueelta joudutaan muun muassa purkamaan betoninen skeittiparkki, mikä monen mielestä pilaa alueen vaihtoehtokulttuuriin perustuvan hengen.
Tapahtumakeskus on kuitenkin syntymässä, sillä Helsingin kaupunginvaltuusto teki sitä vaativan asemakaavamuutoksen.
Leppilampi ei juurikaan halua puhua projektista sen keskeneräisyyden takia. Hän kertoi siitä Ylen haastattelussa viime vuoden toukokuussa.
Leppilampi kuitenkin avaa sitä, miksi hän lähti puuhaamaan tapahtumakeskusta.
– Minussa on ollut aina vahva yrittäjyys. Jos halutaan saada asioita tehdyksi, niin täytyy olla niitä, jotka tekevät.
Leppilammen mukaan Helsinkiin on kaivattu pitkään tapahtumatilaa, joka ei ole vain rokkiklubi tai sidoksissa urheiluun.
Hallitus leikkaa tällä hetkellä kulttuurista, ja Leppilampi uskoo, että yksityinen rahoitus sillä saralla tulee lisääntymään. Hänen mukaansa sijoittajat ovat jo huomanneet, että kulttuuri- ja viihde-ala on varteenotettava markkina ja taloudellisesti kannattavaa.
– Yksityinen rahoitus on selkeämpää ja reilumpaa. Ei lähdetä veronmaksajien taskuille.
Kalenteriin lisää aikaa
Vähemmän mutta syvemmin.
Se on Mikko Leppilammen motto tällä hetkellä.
Vuosien ajan hänellä oli tarve täyttää kaikki aika tekemisellä, mutta nyt näyttelijä haluaa keskittyä ja tehdä yhden roolin kerrallaan. Tällä hetkellä menossa ovat vain Ivalo-sarjan neljännen kauden kuvaukset.
– Se on keventänyt hirvittävästi omaa painetta. Koska sehän ei lopu koskaan, jos vertailee muihin ja ajattelee, että pitäisi olla vielä enemmän.
Suurin syy kalenterin raivaamiseen löytyy kotoa. Leppilammella on siellä kaksi pientä poikaa, joista nuorin syntyi vasta viime syksynä.
– Lapset ovat lähimpänä tosielämän aikakonetta. Kun näkee maailman uudestaan lapsen silmin, niin se maadoittaa.