Ortodoksisen kirkon johtaja sekä Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo kertoo jäävänsä eläkkeelle henkilökohtaisista syistä. Meneillään olevaa Karjalan kielen seuran vyyhtiä hän ei kommentoi millään tavalla.
Kesäkuussa 76 vuotta täyttävä Leo jättää virkansa tilanteessa, jossa ortodoksisen kirkon asema on hänen mukaansa vahva. Seurakunnat ovat saaneet uusia nuoria jäseniä, ja myös Suomeen tulleet ortodoksiset ukrainalaiset ovat osa seurakuntaelämää.
– Tulevaisuus on hyvä. Koko ajan kirkastuva ja mahdollisuuksia täynnä, arkkipiispa kuvaa.
Arkkipiispa Leon seuraaja valitaan marraskuussa Valamon luostarissa järjestettävän kirkolliskokouksen yhteydessä.
Leo ei kommentoi Karjalan kielen seuran tilannetta
Intohimoisena karjalan kielen ja kulttuurin vaalijana tunnettu arkkipiispa ei kommentoi viimeaikaisia uutisia, jotka liittyvät Karjalan kielen seuran taloudellisiin epäselvyyksiin.
Toukokuun alkupuolella poliisi kertoi aloittavansa esitutkinnan Karjalan kielen seuran toiminnasta. Leo toimi seuran puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien.
Muutamaa päivää aikaisemmin hän kiisti haastattelussa, että ministeriö olisi edes perimässä takaisin seuralle myöntämiään rahoja. Samassa yhteydessä hän kertoi perustamastaan uudesta Karjalan kielen säätiöstä.
Lukuisia karjalankielisiä teoksia kirjoittanut Leo työskentelee tällä hetkellä kahden kirjan parissa. Niistä toinen on suomenkielinen ja toinen karjalankielinen. Hän kokee, että nyky-yhteiskunnassa ei ole hyväksyttyä tuoda esille omaa identiteettiään ja tehdä sen mukaista kulttuurityötä.
– En alistu siihen, vaan teen sen, minkä koen välttämättömäksi, oikeudekseni ja velvollisuudekseni.
Pitkän uran aikana on ollut monta tehtävää
Leo on ollut arkkipiispa vuodesta 2001. Hän kokee toimineensa kirkon palveluksessa riittävän kauan.
– Olen toiminut kaikissa mahdollisissa viroissa ja luottamustehtävissä vuosikymmenien ajan, arkkipiispa sanoo.
Tämän lisäksi hän kertoo, että henkilökohtaisessa elämässä on vielä monia tärkeitä kiinnostuksen kohteita. Kiireisessä arkkipiispan tehtävässä Leo on tavannut muun muassa tytärtään ja tämän lapsia liian harvoin. Yhteydenpito on tapahtunut pääosin puhelimitse.
– Jouluna ja juhannuksena olemme olleet yhdessä, hän kertoo.
Tarve tiivistää siteitä lähisukuun on syntynyt myös kokemuksesta oman äidin varhaisesta menetyksestä. Taustalla on myös vaimon kuolema, kun tämä oli vasta 27-vuotias.
– Tänä vuonna siitä tulee kuluneeksi 47 vuotta, hän kertoo.
Lisää aikaa Pielaveden kotipaikalle
Arkkipiispa aikoo eläkkeellä keskittyä myös syntymäkotinsa ylläpitoon Pielavedellä.
Kotipaikalla on metsää ja puutarha, joka on osittain puulajipuisto eli arboretum.
– Vuosikymmenten mittaan olen istuttanut joka kevät erilaisia puita ja pensaita. Niitä on vähintään 45 erilaista.
Tämän lisäksi 76-vuotias Leo harmittelee, kuinka työvuosien aikana keväät, erityisesti toukokuut, ovat menneet hukkaan. Hän haluaa vielä nauttia kevään ja kesän tulosta kuin ennen koululaisena.
– Sen takia toivoisin, että vielä olisi hetken aikaa. Mahdollisuutta kokea sitäkin tässä elämässä.
Uutista päivitetty 20.5.2024 kello 19.20: korjattu arvonimi ”Helsingin ja koko Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispaksi” ja lisätty tieto ”ortodoksisen kirkon johtaja”. Aiemmin luki virheellisesti ”Helsingin ja Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa”.
