Vesi kuohuu tasaisesti taustalla. Tässä äänimaisemassa ympäristöasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä viihtyy hyvin.

Raision Hintsankoski näyttää nyt siltä, millainen se oli vanhojen valokuvien mukaan 1900-luvun alkupuolella: pieniä ja suuria kiviä sulassa sovussa, ja vesi kurvailee niiden välissä alajuoksulle.

Hintsan pato kosken vieressä on myös kokenut muodonmuutoksen. Siitä tehtiin kalatie.

Raisionjoen kaltaiset luonnonmukaiset vesienhallintarakenteet osuvat Katariina Yli-Heikilän mukaan melko hyvin paljon puhuttaneen ennallistamisen raameihin.

EU:n ministerineuvoston juhannuksen alla hyväksymä ennallistamispaketti on laaja ja monitahoinen kokonaisuus. Lisää ohjeistusta on luvassa, kun sitä sovitellaan jokaisen EU-maan omaan kansalliseen lainsäädäntöön.

Latvoille nouseva kala ilahduttaa

EU:n ennallistamiskeskusteluissa tunteet ovat roihahtaneet ja maatalousväki on ollut pääosin ihmeissään siitä, mitä on tulossa.

Varsinais-Suomen liittoon kuuluvan asiantuntijaorganisaatio Valonian isoissa ja pienissä vesienhallintahankkeissa tunnelma on ollut toisenlainen.

Viljelijät ovat arvostaneet sitä, että esimerkiksi kaksitasouomat tasaavat tulvia ja hidastavat virtaamaa.

– Kun kala nousee pieneen metsäpuroon, maanviljelijä on ollut tosi mielissään. Ymmärretään, että luonnolle pitää antaa se tila, mikä sillä on aikoinaan ollut, Katariina Yli-Heikkilä sanoo.

Valonian rooli EU:n ennallistamispaketin kansallisessa toteutuksessa voisi olla viljelijöiden tukeminen ja opastaminen.

– On olemassa jo hyvää tietoa esimerkiksi vaellusesteistä, mistä niitä löytyy ja miten niitä kannattaa kunnostaa ja poistaa, täsmentää Yli-Heikkilä.

Raision padot kävivät tarpeettomiksi

Raisionjoki oli 1900-luvun lopulla tärkeä raakavesilähde. Raision ja Naantalin asukkaat sekä seudun teollisuus saivat vetensä joesta.

Vesihuollon varmistamiseksi jokeen rakennettiin kolme säännöstelypatoa ja myöhemmin myös Haunisten tekoallas, jonne Raisionjoen vettä ohjattiin.

Kun vedenotto siirtyi Virttaankankaalle, voimakas vedensääntely kävi tarpeettomaksi. Raision kaupunki ja ely-keskus hakivat lupaa patorakenteiden purkuun. Hanke toteutui ja luonnonmukaiset tekokoskirakenteet tehtiin Valonian ohjauksessa.

Hintsankoski entisöitiin ja vanha pato muutettiin tekniseksi kalatieksi. Kalojen vaellusta helpottavia toimenpiteitä tehtiin muuallakin pitkin Raisionjokea ja Ruskonjokea. Vesi alkoi taas virrata lähes entiseen tapaan.

Jokiremontti mahdollistaa kipsikäsittelyn

Kun jokiuoma vapautui esteistä ja vesi virtaa jälleen vapaammin, tuli mahdolliseksi levittää ravinteita sitovaa kipsiä jokien rantapelloille. Sitä onkin tulossa pelloille jo ensi syksynä.

Järvien ja muiden seisovien vesien äärelle kipsiä ei suositella levitettäväksi.

– On tärkeää, että kun on saatu joki kuntoon, pidetään ravinteet kurissa, muistuttaa Katariina Yli-Heikkilä.

Vesitiet vapautuvat myös Salon seudulla

Salossa Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöalueella Valonialla on meneillään tuorein vaelluskalojen elinoloja parantava vesienhallintahanke. Aneriojoen Holstenkoski purettiin keväällä ja sitä viimeistellään syksyllä.

Lisäksi Valonialla on työn alla ja suunnitelmissa myös pienempiä hankkeita, joissa poistetaan tai muokataan vanhoja myllypatoja tai ojarumpuja purojen varsilta.

– Erityisesti täällä Saaristomeren valuma-alueella, joka on vaelluskala taimenelle arvokasta seutua, hommia riittää, Yli-Heikkilä sanoo.