– Roskat on mukavampi kantaa mukana kuin etsiä roskiksia mistään, ensimmäistä kertaa yksinvaellukselle lähtenyt espoolainen Anni Ohtonen sanoo.

Ohtosen kulkemasta 50 kilometrin pituisesta Hetta-Pallas-reitistä tuli virallisesti roskaton viime vuonna. Se tarkoittaa, että reitin varrella sijaitsevilta tuvilta tai taukopaikoilta ei löydy enää roskapönttöjä.

Metsähallituksen Luontopalveluiden Lapin toteutustiimin vastaava Inari Ylläsjärvi sanoo retkeilijöiden omaksuneen roskattoman retkeilyn periaatteen Hetta-Pallaksella hyvin.

Hän kiittelee valveutuneita retkeilijöitä siitä, että roskaamista on ollut yllättävän vähän.

– Pelko siitä, että roskaaminen levähtää oli aika suuri. Luottamus oli heikko verrattuna lopputulokseen.

Ylläsjärvi viittaa aiemmin reitillä täysinä pursuilleisiin roskapönttöihin.

– Kun roska-astiat olivat täysiä, esimerkiksi tuhkakatokseen, liiteriin tai kivien koloihin alkoi ilmestyä roskia.

Niin ikään Pallaksen maisemissa vaeltavan Tuomas Reiterän rinkassa kulkevat makuupussi ja -alusta, teltta, keitin, ruokaa ja vaihtovaatetta eri keleihin. Hänellä on mukanaan myös yksi pussi roskia varten rinkan sivutaskussa.

Reiterä kertoo pysähtyneensä hotellilla Pallaksella kesken vaelluksen ja tyhjentäneensä siellä roskapussin ekopisteeseen.

– Minulla täyttyy tämän vaelluksen aikana ehkä neljäsosa kauppakassin kokoisesta muovipussista. Roskaa ei tule paljon, Reiterä sanoo.

Täysi roskattomuus tuskin onnistuu

Nyt kun roskapönttöjä ei Hetta-Pallas-reitillä ole, roskiakaan ei juuri näy. Satunnaisia muovipusseja voi tulla kuitenkin vastaan.

Ylläsjärvi arvelee, että täyteen roskattomuuteen on mahdoton päästä.

– Olen kuitenkin iloinen siitä, että nyt kun roskiksia ei ole, niin myöskään linnut ja muut eläimet eivät pääse levittelemään roskia.

Aiemmin roskakatoksissa auki jääneet jäteastioiden kannet ja roskia nokkineet linnut aiheuttivat roskaantumista ja lisätyötä.

Jätettä ei enää rahdata pois suositulta tuvalta

Sekä Tuomas Reiterällä että Anni Ohtosella on muutaman päivän vaellus takanaan. Molemmat vaikuttavat tyytyväisiltä vaelluskokemukseensa, vaikka joutuivatkin aloittamaan yksinvaelluksensa kaatosateessa.

– Se oli luulot pois -aloitus tälle retkelle, kun vettä tuli ihan vaakatasossa. Olin ihan läpimärkä ja jäässä. Tuvalla kaminan lämmössä sain onneksi kuivatettua kamppeet yön aikana, Nammalakurun tuvalla yöpynyt Ohtonen kertoo.

Nammalakurun autio- ja varaustupa on retkeilijöiden klassikkokohde Hetta-Pallas-reitillä.

Kuvia klikkaamalla pääset katsomaan, miltä tuvassa näyttää.

Kohteen suosio näkyy avainkoodillisen varaustuvan maksettujen petipaikkojen määrässä. Varaustuvan tuotoilla Metsähallitus saa katettua kohteen polttopuu- ja ylläpitohuollon.

– Nammalakurun varaustupa tuottaa vähän alle 30 000 euroa vuodessa, Inari Ylläsjärvi sanoo.

Metsähallituksen Luontopalveluiden kenttämestari Sami Lapinniemi sanoo, että lumettomaan aikaan Hetta-Pallas-reitin vaeltaa läpi noin 8000 retkeilijää.

– Lisäksi reitille tulevia päiväretkeilijöitä on tuhansia.

Lapinniemi kertoo, että aiemmin Hetta-Pallas-reitin tuvilta ja taukopaikoilta kuljetettiin vuosittain pois suuri määrä sekajätettä.

– Esimerkiksi Nammalakurusta ajettiin 5–6 kuutiota jätettä vuodessa pois. Työ on helpottunut huomattavasti siltä osin.

Jätteiden lajittelu onnistuu luontokeskuksissa

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa kävi viime vuonna yli puoli miljoonaa retkeilijää. Kansallispuisto sijaitsee Tunturi-Lapissa Enontekiön, Muonion, Kittilän ja Kolarin kunnissa.

Nyt kun koko kansallispuisto on roskaton, retkeilijöiden odotetaan tuovan itse omat roskansa pois maastosta. Jätteiden lajittelupisteet löytyvät Yllästunturin, Pallastunturin ja Tunturi-Lapin luontokeskuksissa.

Pallaksella vanha luontokeskus on huonokuntoisena purettu pois. Metsähallitus rakentaa Pallakselle uuden luontokeskuksen, jonka on määrä valmistua ensi vuoden loppuun mennessä.