Kotiinpaluusta on nyt kulunut pian vuosi.

– Kaikki on niin hyvin, kuin ukrainalaisella voi Ukrainassa olla, Yuliia Boiko kertoo videoyhteydellä.

Boiko on palannut entiseen työhönsä meteorologina. Arki on alkanut uudestaan, hieman erilaisena vain.

Sota näkyy Boikojen arjessa, vaikka varsinaiset sotatoimet ovat muutaman sadan kilometrin päässä. Venäjä tekee ilmaiskuja ympäri maata myös siviilikohteisiin.

Arkea sanelee jatkuva ilmaiskujen vaara.

– Meillähän on sota, ja siihen liittyy hälytyksiä. Minulla on puhelimessa sovellus, joka hälyttää. Myös sireenit kertovat, milloin täytyy mennä suojaan, Boiko sanoo.

Ukrainassa on käytössä useita erilaisia sovelluksia, joilla ilmahälytyksistä kerrotaan. Sovellus antaa hälytyksen jo ennen kuin ohjus on välttämättä ehtinyt edes Ukrainan ilmatilaan. Tämän jälkeen järjestelmä seuraa kohteen lentoa ja hälyttää vain niillä alueilla, jonne kohteella on riskinä osua.

Ilmaiskujen lisäksi sovelluksilla voidaan viestiä esimerkiksi tykistötulesta ja kaupunkitaísteluista.

Sovellukset pelastavat ihmishenkiä

Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi on itsekin käyttänyt ilmaiskuista varoittavaa sovellusta vieraillessaan Ukrainassa.

– Tietysti sitä on pidettävä jatkuvasti päällä, jos siitä haluaa irti mahdollisimman suuren hyödyn. Silloin myös esimerkiksi öisin sovelluksesta saattaa tulla hälytyksiä, Kastehelmi sanoo.

Kastehelmen mukaan hälytyksiin on parasta reagoida ainakin kaupunkien keskusta-alueella tai muutoin arvokkaiden ja tärkeiden kohteiden lähistöillä.

– Täytyy käyttää omaa harkintaa, lähteekö jokaisen hälytyksen kohdalla ilmasuojaan. Tietysti lähtökohtainen suositus on, että olet parhaassa turvassa, jos ilmahälytyksen aikana menet suojaan, Kastehelmi sanoo.

Hänestä sovellusten kehittäminen on hyvä asia. Sovellusten antama tieto on ihmisille todella arvokasta.

– Ne ovat todennäköisesti pelastaneet monta ihmistä, Kastehelmi sanoo.

Taapero ei pääse päiväkotiin ilmahälytysten takia

Yaroslav Boiko oli alle kolmevuotias lähtiessään viime vuonna Suomesta paluumatkalle Ukrainaan. Hän oli viettänyt puolet siihenastisesta elämästään pakolaisena Lahdessa. Nyt hän leikkii taustalla, kun äiti Yuliia Boiko antaa Ukrainasta videohaastattelua Ylelle puiston laidalla Dolynskassa.

Yaroslavin molemmat vanhemmat käyvät töissä, mutta he eivät ole halunneet laittaa lastaan päiväkotiin.

Kuullessaan ilmahälytyksen jokainen voi itse arvioida, miten siihen reagoi. Päiväkodissa reagoidaan kaikkiin ilmahälytyksiin.

– Kun päiväkodissa tulee hälytys, lapset viedään kellariin vaikka kesken päiväunien. Lapset sairastelevat paljon joutuessaan viettämään pitkiäkin aikoja kosteassa kellarissa, Boiko kertoo.

Yaroslav on usein hoidossa isovanhemmilla. Myös Yuliia Boikon työ meteorologina mahdollistaa joustoa lastenhoitoon.

– Työrytmini on sellainen, että teen 24 tunnin vuoron, jonka jälkeen olen kolme vuorokautta vapaana.

Pommitusten uhkaan tottuu

Ensimmäiset yöt kotiinpaluun jälkeen olivat hankalia.

– Sama jännitys, ilmahälytykset ja pommitusten pelko, joita lähdimme pakoon, palasivat, Yuliia Boiko sanoo.

Pikkuhiljaa hän on sopeutunut, ja unen laatu on parantunut.

Yaroslav on onnellinen päästyään takaisin isän ja isovanhempien luokse. Välillä lapsi kuitenkin muistelee aikaa Suomessa ja siellä olevia ystäviään.

Boiko kertoo, että Ukrainassa elintarvikkeiden hinnat ovat sodan myötä nousseet ja sähkölaskut ovat kaksinkertaistuneet. Sähköä saattaa saada vain neljä tuntia päivässä, koska aikataulutetuilla sähkökatkoilla säästetään energiaa.

Kohta edessä on talvi ja mahdolliset iskut, joita Venäjä kohdistaa lämmitykseen ja sähkönjakeluun.

– Onneksi meillä on puu-uuni ja olemme ryhtyneet hankkimaan halkoja talven varalle, kertoo Yuliia Boiko.

Sodasta huolimatta Yuliia Boikon päällimmäinen tunne paluusta kotimaahan on ilo.

– Ilo siitä, että olemme taas ehjä perhe.