TALLINNA Kymmenvuotias Sofija Gorjatseva sai neljännen luokan koulukirjat kotiinsa jo loppukeväästä. Hänen vanhempansa olivat tyytyväisiä. Tytär on päässyt tutustumaan uusiin vironkielisiin kirjoihin hyvissä ajoin.

– Hän on harjoitellut yksityisopettajan kanssa viroa koko kesän. Vain viimeisen viikon ennen koulun alkua annoimme vapaaksi, Sofijan äiti Anastasija Gorjatseva kertoo Tallinnassa Haaberstin kaupunginosassa sijaitsevassa paritalossa.

Sofija on yksi reilusta 30 000:sta Virossa asuvasta venäjänkielisestä lapsesta tai nuoresta, joiden opiskelukieli menee hallituksen päätöksellä vaihtoon.

Elokuun alussa viro otettiin käyttöön koko esiopetuksessa. Syyskuun alusta virosta tuli tähänastisten venäjänkielisten koulujen 1. ja 4. luokkien opetuskieli.

Viroksi opiskelunsa aloittaneet jatkavat luokalta toiselle. Siirtymävaiheen päätyttyä vuonna 2030 viro on ainoa opetuskieli kaikissa Viron peruskouluissa ja lukioissa.

Sofija Gorjatseva suhtautuu opetuskielen vaihtumiseen luottavaisesti. Hän sanoo osaavansa viroa melko hyvin.

– Siis ymmärrän. Puhuminen on vähän vaikeampaa, en puhu sujuvasti.

Luonnontieteen ja ihmisopin lempiaineikseen kertova Gorjatseva uskoo kuitenkin kartuttavansa vironkielistä sanastoaan kouluvuoden aikana.

Lisäksi kielitaidon parantamista edesauttaa keskustelu naapurin vironkielisen perheen lasten kanssa.

Sofijan vanhemmat ovat kuitenkin huolissaan. Eivät niinkään tyttärestään kuin koko uudistuksen sujumisesta.

– Itse uudistuksen idea on erinomainen. Sen olisi voinut tehdä jo kauan sitten, äiti Anastasija Gorjatseva korostaa.

Hänen mielestään muutoksen tahti on kuitenkin liian nopea. Kaiken olisi pitänyt alkaa päiväkodeista jo pari vuosikymmentä sitten.

Yksi ongelma on se, että viroa on opetettu venäjänkielisissä kouluissa 1.–2. luokilla vain kaksi tuntia viikossa. Kolmannella luokalla määrä on noussut viiteen viikkotuntiin.

– Se on mielestäni liian vähän, ottaen huomioon että nyt kaikki opetus muuttuu kokonaan vironkieliseksi, Gorjatseva sanoo.

Satoja opettajia uhkaa irtisanominen

Jaroslav Gorjatsev näkee suurimpana riskinä opetuksen laadun heikkenemisen.

– Osa pätevistä opettajista joutuu lähtemään kouluista.

Elokuun alusta lähtien venäjäksi opettavien opettajien pitää osata viroa vähintään B2-tasolla tai työsopimus päättyy. Jos opettaja haluaa opettaa viroksi, on kielitaidon tasovaatimus C1.

Aalto-yliopisto kuvaa C1-tasoa näin: taitavan kielitaidon perustaso (esimerkiksi laajat kieliresurssit mahdollistavat varsin sujuvan ja tarkan viestinnän).

Pari vuotta sitten noin 2 300 opettajaa tai nuorisotyöntekijää ei osannut viroa vaadittavalla tasolla.

Osa opettajista on opiskellut viroa ja suorittanut kielikokeen. Kesäkuussa kuitenkin reilut kuusisataa opettajaa reputti B2- ja C1-kokeensa.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka monen opettajan työsuhde on lopetettu riittämättömän kielitaidon takia, ei ole.

– Heidän tilalleen täytyisi löytää hyviä opettajia, jotka eivät vain tunne omaa alaansa, vaan osaavat myös löytää lähestymistavan oppilaisiin, Jaroslav Gorjatsev sanoo.

– Se on erittäin tärkeää, erityisesti neljännellä luokalla.

Pätevien ja riittävän kielitaidon omaavien opettajien löytäminen on kuitenkin hankalaa. Opettajapula vaivaa myös vironkielisiä kouluja.

Pelkästään pääkaupungissa Tallinnassa on täyttämättä noin 170 opettajan virkaa. Monessa koulussa työhaastatteluja tehdään kuumeisesti vielä pitkälle syksyyn.

Tallinnalaisen Tõnismäen Reaalikoulun rehtori Andrei Kante huokaisee helpotuksesta.

– Meillä kävi tuuri. Saimme täytettyä kaikki vakanssit.

Kante tosin myöntää, että kaikilla palkatuilla ei välttämättä ole täyttä muodollista pätevyyttä. Se on hinta, joka joudutaan maksamaan riittävästä kielitaidosta.

Poliittisesti tulenarka aihe

Virossa käynnistynyt koulu-uudistus tulee Kanten mukaan vaatimaan paljon sekä opettajilta että oppilaiden perheiltä.

– Tämä on erittäin monimutkainen uudistus, joka voi kokea takaiskuja.

Opettajat joutuvat olemaan sekä aineenopettajia että viron kielen opettajia samanaikaisesti. Andrei Kante ei ole varma, pärjäävätkö kaikki stressaavassa tilanteessa.

– Yksi on kuitenkin varmaa: tämän uudistuksen epäonnistuminen ei tule kyseeseen. Kaikkien pitää ponnistella sen eteen.

Venäjänkielisen opetuksen alasajo on poliittisesti tulenarka aihe, sanoo rehtori Kante. Uudistuksesta päättäneet poliitikot ovat hänen mukaansa tehneet virheitä varsinkin viestinnässä.

– Venäjänkielisiä kouluja ja niiden antamaa opetusta on jonkin verran halveksittu julkisesti.

Kante kuitenkin uskoo, että pidemmän päälle uudistus poikii paljon hyvää.

– Uskon, että tulevaisuudessa yhteiskuntamme on paljon integroituneempi kuin tähän asti.

Samaan uskotaan myös Gorjatsevien perheessä.

– Jos uudistus onnistuu, kaikki menee hyvin ja koulutuksen laatu ei laske, se on ehdottomasti plussaa. Lapset oppivat viron kielen hyvin jo varhaisessa iässä. Heillä on enemmän mahdollisuuksia päästä erilaisiin kouluihin, Jaroslav Gorjatsev toteaa.