Suomen ortodoksisessa kirkossa asenteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat muuttuneet 2000-luvulla aiempaa hyväksyvimmiksi, vahvistaa Itä-Suomen yliopiston uusi tutkimus.

Yliopiston tuore Kirkko muutoksessa. Suomen ortodoksisen kirkon barometri 2024 -julkaisu on ensimmäinen ajankohtaisia näkemyksiä Suomen ortodoksisen kirkon piirissä kartoittanut tutkimus. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kirkon työntekijät ja luottamushenkilöt.

Tutkimuksessa selvitettiin monipuolisesti esimerkiksi hengellistä elämää, kirkon yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta, ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä sekä muita ajankohtaisia teemoja koskevia näkemyksiä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamiseen liittyvät näkemykset olivat yksi osa tutkimusta.

Tutkimuksen mukaan ortodoksisen kirkon työntekijöistä ja luottamushenkilöistä kolme neljäsosaa suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamiseen kirkossa. Puolet heistä olisi myös valmis samaa sukupuolta olevien avioliittojen siunaamiseen. Kuitenkin vain pieni osa olisi valmis vihkimään samaa sukupuolta olevat parit avioliittoon.

Ortodoksisen kirkon opetuksessa korostetaan perinteisesti avioliittoa miehen ja naisen välisenä.

Luottamushenkilöt työntekijöitä liberaalimpia

Tutkimuksesta käy ilmi, että kirkon luottamushenkilöt suhtautuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamiseen ja heidän avioliittoon siunaamiseensa selvästi kirkon työntekijöitä myönteisemmin. Luottamushenkilöt ovat usein maallikoita.

Luottamushenkilöt eivät siis ole työssään viime kädessä vastuussa kirkon opin linjaamisesta ja puolustamisesta. Se voi selittää liberaalimpaa suhtautumista.

Kirkon työntekijät ajattelevat luottamushenkilöitä useammin, ettei seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamiselle kirkossa ole tarvetta. Teologisen koulutuksen saaneet kirkon hengellisen työn tekijät, kuten papit ja kanttorit, suhtautuvat kuitenkin satenkaari-ihmisten aseman parantamiseen kirkon muita työntekijöitä myönteisemmin. Muiden työntekijöiden joukkoon kuuluivat tutkimuksessa esimerkiksi kirkon virastotyöntekijät.

– Uskoisin, että muita työntekijöitä myönteisemmässä asennoitumisessa on kyse siitä, että teologisen koulutuksen saaneet ihmiset ovat aktiivisesti osana erilaisten seurakuntalaisten arkea ja näkevät erilaisia elämäntilanteita hyvin läheltä, sanoo käytännöllisen teologian professori Pekka Metso.

Tutkimuksen kaikissa ryhmissä olivat edustettuina asennoitumisen ääripäät eli myös liberaaleimmin suhtautuneiden luottamushenkilöiden ryhmässä oli konservatiivista ajattelua.

Myös naisten roolia kirkossa halutaan vahvistaa

Tutkimuksessa selvitettiin myös työntekijöiden ja luottamushenkilöiden suhtautumista naisten vihkimiseen diakonissoiksi. Ortodoksisessa kirkossa naiset eivät voi tällä hetkellä toimia diakonissoina, piispoina tai pappeina.

Tulokset osoittavat, että Suomen ortodoksisen kirkon toimijat haluaisivat selvittää, voitaisiinko Suomessa alkaa vihkimään diakonissoja. Yli 70 prosenttia vastaajista piti asian selvittämistä tärkeänä.

Metson mukaan tulos kertoo halusta selvittää uusia keinoja vahvistaa naisten roolia kirkollisina toimijoina.