Kanta-Hämeessä pohditaan, miten houkutella uusia asukkaita.

Sijainti on erinomainen, myöntää maakunta-analyytikko Jukka Lidman Hämeen liitosta – ja jatkaa, että se on sitä hyvässä ja pahassa.

Väki pakkautuu Helsingin ja Tampereen seudulle, mutta toisaalta Kanta-Häme hyötyy pendelöijistä. Millään muulla maakunnalla ei ole vastaavaa etua.

Olisiko Kanta-Hämeen siis syytä profiloida itsensä uudelleen?

– Entistä enemmän varmasti tarvitsee puhua pehmeistä vetovoimatekijöistä: asumisesta, kulttuurista, matkailusta ja tapahtumista.

Lidmanin mukaan Kanta-Häme voisi erikoistua maakuntien välisessä kilpailussa juuri pehmeillä vetovoimatekijöillä.

– Kanta-Häme tunnistettaisiin entistä enemmän vahvasta kulttuurista.

Finanssikriisi käänsi suunnan

Vielä 2000-luvun alussa Kanta-Hämeessä kuolleisuus ja syntyvyys olivat melko tasoissa. Talous kehittyi, työpaikat lisääntyivät ja muuttoliike oli maakunnalle suosiollinen, kunnes tuli vuosi 2008 ja finanssikriisi.

Sen jälkeen talouden haastavat vuodet ovat jatkuneet, mikä näkyy Kanta-Hämeen väestönkehityksessä.

Talouskasvua, työpaikkoja ja pehmeitä arvoja tarvitaan lisää. Yksi asia kuitenkin pitää maakunnan väkimäärän tällä hetkellä suhteellisen tasaisena.

– Jos meillä ei syntyvyyden eikä maan sisäisen muuttoliikkeen kautta tällä hetkellä tule väestöä Kanta-Hämeeseen, niin maahanmuuton kautta tulee, Lidman sanoo.

Maahanmuutto keskittyy Hämeenlinnaan, Riihimäelle ja Forssaan ja on hyvin monipuolista. Työ, koulutus ja perhesiteet tuovat maakuntaan vieraskielisiä, kuten myös esimerkiksi Ukrainan tilanne.

Kolmannes parikymppisistä muuttaa muualle

Kanta-Hämeessä ei ole omaa yliopistoa. Siksi moni opiskeluikäinen nuori muuttaa opintojen perässä. Esimerkiksi Tampereen vetovoima on tällä hetkellä suuri.

Jukka Lidman sanoo, että parikymppisistä jopa melkein kolmannes muuttaa oman kuntansa ulkopuolelle. Lidman muistuttaa, että Kanta-Hämeessä on vahva Hämeen ammattikorkeakoulu, jonka merkitystä ei pidä unohtaa.

– Valtakunnallisesti yliopiston merkitys kuitenkin luo vetovoimaan ja elinvoimaan vielä lisäsykäyksen.

Monella mittarilla maakunta silti pärjää

Lidman on käynyt läpi joukon tilastoja ja aineistoja selvittääkseen, miten Kanta-Hämeellä menee tällä hetkellä.

Maakunnassa oli vuoden 2024 lopulla 169 429 asukasta. Maakunnassa syntyi viime vuonna ennätyksellisen vähän lapsia, mutta maahanmuutto oli ennätyskorkea. Ilman maahanmuuttoa väkiluku olisi 1 800 ihmistä pienempi.

Maahanmuutosta huolimatta maakunnan väestö väheni reilulla sadalla ihmisellä viime vuonna. Sisäinen muuttoliike vie ihmisiä maakunnasta enemmän pois kuin maakuntaan muuttaa.

Vaikka väestönkehitys pohdituttaa, Lidman arvioi, että kaikkiaan Kanta-Häme voi keskimääräistä paremmin.

– Kanta-Hämeen sijainti lännen ja etelän yhteydessä takaa merkittävät yhteydet suuriin kaupunkeihin. Työllisyyskehitys on varsin hyvä edelleen ja olemme perusterve maakunta eli sairastavuus on valtakunnan tasolla.

Kun maakunnan kehitys suhteutetaan koko valtakunnan kehitykseen, Kanta-Häme pärjää monilla mittareilla, Lidman vakuuttaa.