Kun QR-koodeihin alkaa kiinnittää huomiota, hoksaa, että niitähän on joka puolella – hautausmaallakin!

QR-koodit ovat älypuhelimen kameralla skannattavia kaksiulotteisia matriisikoodeja, joiden avulla jaetaan linkkejä verkkosivuille tai muuta tietoa. Kirjaimet QR tulevat englannin kielen sanoista quick response eli nopea vaste.

Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen vanhemman yliopistonlehtorin Antti Salovaaran mukaan QR-koodit ovat kuin varkain tulleet osaksi ihmisten arkea ja tehneet internetin sisällöstä helpommin saavutettavan, skannaaminen kun säästää näppäilemistä.

– Ei niistä ole kummemmin meteliä syntynyt, vaikka melkein kaikki törmäävät nykyään QR-koodeihin joka päivä jossain. Mutta kaikki eivät todennäköisesti tiedä, miten ne toimivat, hän pohtii.

QR-koodi kehiteltiin alkujaan 1990-luvun alkupuolella Japanissa liukuhihnateollisuuden tuotannonseurannan parantamiseksi. QR-koodi sisältää enemmän tietoa kuin viivakoodi.

Suomessa QR-koodit alkoivat yleistyä 2010-luvun alussa, mutta niiden käyttö kasvoi räjähdysmäisesti koronapandemian myötä. Se oli aikaa, jolloin monet ravintolat ja yritykset pyrkivät vähentämään kontakteja. Viralliset koronatodistuksetkin eli koronapassit tarkistettiin QR-koodin avulla.

Maailmanlaajuisesti QR-koodien käyttö on kasvanut 433 prosentilla viimeisen neljän vuoden aikana. Eniten QR-koodeja skannaillaan Yhdysvalloissa.

Moni kaipaa edelleen tiedot paperilla

Viime vuosien aikana QR-koodeja on alkanut näkyä mainosten, pääsylippujen ja ilmoitusten lisäksi myös yllättävissä paikoissa. Niitä on voinut bongailla esimerkiksi luontopoluilla, historiareiteillä ja teattereiden auloissa.

Helsingin Kaupunginteatterin viestintäpäällikkö Kaisa Pelkonen kertoo, että heillä QR-koodien takaa löytyvä käsiohjelma on korvannut syksystä 2022 alkaen perinteisen paperisen käsiohjelman muissa kuin suuren näyttämön ensi-illoissa.

Palaute on ollut pelkästään positiivista.

– Ympäristöystävällisyys on koettu tärkeänä ja on tietysti hienoa, että verkossa olevaa käsiohjelmaa on helppo päivittää tarpeen tullen, esimerkiksi muutoksia roolitukseen, hän kertoo.

Koska kaikilla asiakkailla ei ole älypuhelinta ja moni kokee paperista lukemisen helpommaksi, esityksen perustiedot tarjotaan halukkaille myös printtinä. Syvällisemmät tiedot löytyvät siinä olevan QR-koodin takaa.

Myös syyrialaisia Tawook Lab -ravintoloita Helsingin keskustassa vaimonsa Waed Hejazin kanssa pyörittävä Kasem Alhallak on saanut huomata, että paperinen ruokalista on etenkin iäkkäämpien asiakkaiden mieleen.

– Nuorille QR-koodin käyttö on ihan normaalia, mutta melkein kaikki vanhemmat ihmiset kieltäytyvät käyttämästä sitä, Alhallak sanoo.

Aalto-yliopiston Salovaara ymmärtää hyvin, että QR-koodien käyttö voi tuntua joissain tilanteissa turhauttavalta.

– On hyvä kysyä, milloin teknologian tuominen elämään on tarpeellista ja milloin ei? En itsekään innostu siitä, että kaikki pitää katsoa kännykästä.

Avaimia tulevaisuuteen ja menneeseen

QR-koodien käyttö jatkaa kasvuaan samalla kuin niille kehitetään yhä moninaisempia käyttötarkoituksia. Niin sanottujen teknouskovaisten mukaan ne ovat avaimia tulevaisuuteen, jossa digitaalinen ja fyysinen kohtaavat saumattomasti.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa hautakiviin on alkanut ilmestyä QR-koodeja, jotka tarjoavat mahdollisuuden tutustua vainajan elämään. Palvelua tarjotaan myös joissain kotimaisissa hautaustoimistoissa.

Katso videolta, miten hautakivessä oleva QR-koodi toimii:

Ylipuutarhuri Paula Niemelä Malmin hautausmaalta kertoo, että hän kollegoineen ei ole innostunut siitä, että QR-koodeja alkaisi näkyä myös täkäläisillä hautausmailla.

– Hautausmaan tulee vastata siitä, että muistomerkki on hautausmaan arvon mukainen. Jos haudassa on QR-koodi, menee mahdottomaksi, että olisimme vastuussa sen sisällöstäkin, hän sanoo.

QR-koodi ei ole aina turvallinen

QR-koodien käytön yleistyessä, myös niihin liittyvien huijausten määrä on ollut selvässä kasvussa. Ilmiölle on nimikin: quishing.

Kyberturvallisuuskeskus muistuttaa erityisestä varovaisuudesta sellaisten koodin takaa avautuvien sivustojen kohdalla, jossa pyydetään henkilökohtaisia tietoja tai maksua.

Salovaara uskoo, että julkisuuteen tulleiden huijaustapauksien myötä ihmiset saattavat suhtautua QR-koodien käyttöön epäluuloisesti.

– Jos ei voi olla varma siitä, minne koodi ohjaa, on ihan tervettäkin olla skeptinen. Ihan samalla tavalla kuin toimisi minkä tahansa epäilyttävän verkko-osoitteen kohdalla.

Hänen mielestään QR-koodit tuskin jäävät ohimeneväksi trendiksi. Mitä enemmän niitä totutaan käyttämään, sitä paremmin niiden aito hyöty avautuu myös ihmisille.

– Laajasti ajateltuna se on kyllä toimiva ja helppo keksintö.