Tänään tiistaina alkanut valtiosektorin lakko näkyy rivikansalaisille monin tavoin. Lakossa on esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän tuntumassa toimivan postitullin henkilöstö, mikä vaikuttaa maahan tulevien postilähetysten käsittelyyn.

– Valvonta heikkenee, ja nyt lakon aikana saattaa tulla ehkä sellaista tavaraa läpi, jota ei pitäisi tulla, sanoo tulliliiton puheenjohtaja Jari Ylönen.

Postitulli tutkii kolmansista maista tulevia paketteja ja kirjelähetyksiä ja etsii niistä kiellettyjä aineita, kuten lääkkeitä.

Kolme vuorokautta kestävän lakon piirissä ovat myös Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen poliisilaitokset, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori sekä Ilmatieteen laitos.

Osa näyttää lakkoileville poliiseille peukkua

Kouvolassa poliisien lakko ilmenee niin, että poliisiautoja ei juuri näy.

Poliisipartiot kyllä lähtevät liikkeelle, kun tulee hälytys esimerkiksi uhkaavasta ihmisestä. Sen sijaan esimerkiksi viritettyjen mopojen kanssa ajelevien nuorten valvontaa poliisi ei tee.

Suurin vaikutus näkyi aamulla poliisiasemien ovella, kun passia ei voinutkaan hakea. Ihmiset ovat suhtautuneet lakkoon Kymenlaakson poliisien yhdistyksen puheenjohtajan Petri Karosen mukaan melko hyvin.

– Joiltain on tullut ihan peukkuakin.

Apulaispoliisipäällikkö Kari Hyyryläisen mukaan lakkopäivien aikana kertyneen ruuhkan purkaminen vie sähköisten rikosilmoitusten ja lupapalveluiden osalta muutaman viikon.

Tavallisen ihmisen ei tarvitse Hyyryläisen mukaan kuitenkaan olla huolissaan.

– Pystymme kaikesta huolimatta takaamaan kansalaisten turvallisuuden.

Taustalla vääntö palkankorotuksista

Lakossa työntekijöitä edustaa kolme palkansaajajärjestöä: Juko, JHL ja ammattiliitto Pro. Työnantajaa eli valtiota edustaa Valtion työmarkkinalaitos.

Tulliliiton Jari Ylösen mukaan keskeinen erimielisyys liittyy palkankorotusten suuruuteen. Valtion työmarkkinalaitoksen esittämä palkankorotustarjous kolmelle vuodelle on 6,3 prosenttia.

– Se on 1,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin yleisen linjan 7,8 prosentin korotus. Tuntuisi todella oudolta, jos valtion sektori jätettäisiin heti ensimmäisellä kierroksella näin paljon alle yleisen linjan, sanoo Ylönen.

Yleinen linja tarkoittaa palkankorotuksia, jotka muut alat ovat aiemmin omissa neuvotteluissaan sopineet tulevalle sopimuskaudelle.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara jatkaa sopimuskiistan sovittelua torstaina 24. huhtikuuta.

Valtion virka- ja työehtosopimuksesta on neuvoteltu tammikuun puolivälistä lähtien. Valtion työmarkkinalaitos katkaisi neuvottelut maaliskuun alkupuolella, jonka jälkeen kiista siirtyi sovitteluun.

Tänään aamupäivällä Pro, JUKO ja JHL jättivät kolmannen lakkovaroituksen valikoiduille valtion työpaikoille.

Lakko alkaisi 8. toukokuuta 00.01 ja päättyisi 9. toukokuuta kello 23.59.

Valtion neuvottelujohtaja: ”vaikea ja poikkeuksellinen tilanne”

Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Sari Ojanen luonnehtii neuvottelutilannetta harvinaisen vaikeaksi ja poikkeukselliseksi. Edellisen kerran valtiosektorilla on hänen mukaansa lakkoiltu noin 40 vuotta sitten.

– Molempien osapuolten pitäisi tulla vastaan, olemme tällä hetkellä todella kaukana toisistamme. Palkansaajapuoli ei ole luopunut 7,8 prosentin tavoitteesta millään tavalla.

Ojasen mukaan taustalla on julkisen talouden tilanne, eli valtiolla ei ole varaa 7,8 prosentin korotuksiin.

– Tämä niin sanottu yleinen linja on noussut liian korkeaksi. Järjestöjen puolella ei haluta siitä luopua, koska kaikki muutkin ovat sen tähän mennessä saaneet.