VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20157388

⇱ Paavi Franciscuksesta tuli Afrikan ääni, ja katolinen kirkko kasvaa mantereella nyt nopeammin kuin missään muualla | Ulkomaat | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

NAIROBI Tänään lauantaina haudattava paavi Franciscus teki syvän vaikutuksen moniin afrikkalaisiin. Hän pyrki auttamaan köyhiä ja antamaan äänen äänettömille. Hän kommentoi myös globaalia eriarvoisuutta.

Katolinen usko onkin viime aikoina kasvanut Afrikassa nopeammin kuin missään muualla. Vuosina 2013–2022 katolisten määrä mantereella kasvoi 22 prosenttia.

Eniten kastettuja katolisia Afrikassa on Kongon demokraattisessa tasavallassa (liki 55 miljoonaa) ja Nigeriassa (35 miljoonaa). Niiden perässä tulevat Uganda, Tansania ja Kenia, kertoo Vatican News.

Vuonna 2023 tehdyn tutkimuksen mukaan 94 prosenttia katolisista Nigeriassa kertoi käyvänsä messussa ainakin kerran viikossa. Kuva on Lagosista palmusunnuntaina 13. huhtikuuta. Kuva: Adekunle Ajayi / AOP

Yksi selitys katolisuuden kasvuun on nopea väestönkasvu, arvioi katolisuutta koskeviin uutisiin erikoistunut yhdysvaltalainen EWTN.

Afrikassa asuu nyt noin viidesosa maailman katolisista. Vuonna 2050 liki joka kolmas maailman katolisista on afrikkalainen, ennakoi World Christian Database.

Kolme vahvaa nimeä esillä paaviveikkauksissa

Argentiinalainen paavi Franciscus oli ensimmäinen paavi Euroopan ulkopuolelta sitten 700-luvun. Nyt mediassa Afrikassa ja Euroopassa on herännyt pohdinta siitä, voisiko tuleva paavi olla afrikkalainen.

Paavin valitsee kardinaaleista koostuva konklaavi. Eurooppalaisilla on siinä selvä yliedustus Euroopan katolisten määrään nähden, samoin kuin Aasialla. Afrikka, Pohjois-Amerikka ja etenkin Latinalainen Amerikka taas ovat konklaavissa aliedustettuja, kertoo The Africa Report.

Paavi Franciscus kuitenkin muutti voimasuhteita. Hän nimitti neljä viidesosaa nykyisen konklaavin jäsenistä. Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka ovat nyt konklaavissa aiempaa paremmin edustettuina. Siinä mielessä seuraava paavi voisi tulla Afrikasta tai Aasiasta.

Erilaisissa arvioissa mahdollisesta tulevasta paavista on noussut esiin kolme nimeä Afrikasta. He ovat Fridolin Ambongo Besungu Kongon demokraattisesta tasavallasta, Robert Sarah Guineasta ja Peter Turkson Ghanasta.

Fridolin Ambongo Besungu on ollut Kinshasan arkkipiispa seitsemän vuoden ajan. Franciscus nimitti hänet kardinaaliksi. Kuva Vatikaanista vuodelta 2023. Kuva: AOP

Vatikaanin sisäpiiriläiset kuitenkin epäilevät, että kukaan heistä voisi tulla valituksi, uutistoimisto Reuters kertoo.

Kenialaistutkija taas arvioi, että Afrikan voimakas katolisuus ei vielä näy siellä, missä tulevasta paavista päätetään.

Paavin suhteessa Afrikkaan oli myös säröjä

Paavi Franciscuksen kardinaalinimitykset luovat odotuksia siitä, että hänen seuraajansakin olisi uudistusmielinen.

Franciscus esimerkiksi hyväksyi vuonna 2023 päätöksen, jonka mukaan katolinen kirkko voi siunata samaa sukupuolta olevia pareja tietyillä ehdoilla.

Jos paavi valittaisiin Afrikasta, hän ei kuitenkaan välttämättä tukisi näitä Franciscuksen liberaalimpia näkemyksiä.

Katolinen pappi Charles Yapi Norsunluurannikolta arvioi Reutersille mahdollisen afrikkalaisen paavin tekevän selväksi, etteivät samaa sukupuolta olevien suhteet ”kuulu meidän kulttuuriimme”.

Kommentti muistuttaa siitä, että vaikka paavi Franciscuksen viesti puhutteli vahvasti monissa Afrikan maissa, suhteessa oli myös säröjä.

Piispat monista Afrikan maista vastustivat päätöstä samaa sukupuolta olevien parien siunaamisesta. Kongolainen Fridolin Ambongo Besungu matkusti Vatikaaniin esittelemään Afrikan kirkkojen näkemystä. Hän sai paavilta koko Afrikalle erivapauden olla siunaamatta samaa sukupuolta olevia pareja.

Franciscuksen viesti puhutteli Afrikassa

Tutkimusprofessori ja katolinen pappi Stan Chu Ilo listaa kenialaisessa The East African -lehdessä kolme syytä siihen, miksi paavi Franciscus jätti niin vahvan jäljen Afrikkaan.

Ensinnäkin Franciscuksen imperialismin, kolonialismin, köyhien hyväksikäyttämisen ja globaalin eriarvoisuuden vastaiset viestit vastasivat ihmisten huoliin Afrikassa.

– Paavi Franciscuksesta tuli Afrikan ääni, Stan Chu Ilo kirjoittaa.

Paavi Franciscus teki ihmisiin vaikutuksen Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Franciscus vaati Afrikan maiden hallituksilta, että ne takaisivat köyhille ja kaikille muillekin työtä, maata ja katon pään päälle.

Hän vastusti ”luonnonvarojen ryöstöä” esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa. Paavi loi toivoa niille, jotka kärsivät maan itäosan konfliktista – jossa taistellaan myös mineraalivarojen hallinnasta.

Yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa Stan Chu Ilo huomauttaa, ettei Franciscus vain puhunut Afrikan ongelmista vaan myös vieraili itse alueilla ja osoitti solidaarisuutta sodan uhreille ja kodeistaan paenneille.

Paavi vieraili Keski-Afrikan tasavallassa 2015 kristittyjen ja muslimien välisten levottomuuksien aikana. Hän kävi kristityssä kirkossa sekä moskeijassa puhumassa rauhasta. Kuva on pakolaisleiriltä. Kuva: AOP

Keniassa on muisteltu, kuinka Franciscus vieraili Kenian-matkallaan vuonna 2015 Kangenin slummissa, missä asuu yli 100 000 köyhää.

– Hän tapasi köyhiä ja vaatimattomia. Se antoi toivoa slummien sorretuille, sanoi nairobilaisen katolisen kirkon pappi Michael Ndichu Nation-lehdelle.

Toinen tärkeä asia Franciscuksen ja Afrikan suhteessa oli, että paavi kannusti mantereen uskovia kehittämään omaa lähestymistapaansa katoliseen uskoon.

Kolmanneksi Franciscus rakensi vahvan yhteyden Afrikan nuoriin. Maanosan mediaani-ikä on 19 vuotta.

Tämäkin näkyi vierailulla Keniassa 2015, kun paavi kannusti tuolloisen presidentin hallintoa ottamaan nuoret mukaan maan johtamiseen.

Nairobin yliopistolla pitämässään messussa paavi vetosi nuoriin, jotta nämä rakentaisivat oikeudenmukaisemman ja muut paremmin huomioivan yhteiskunnan ja kunnioittaisivat ihmisarvoa.