Erittäin uhanalaisen meritaimenen kutualueen päälle rakennetun padon purkaminen on aloitettu Helsingin Pitäjänmäessä.

Urakoitsija rakensi väliaikaisen padon eilen tiistaina osana Mätäjoen kalatien rakentamisen valmistelua.

Padon alle jäi ainakin kahdeksan meritaimenen kutupesää, joissa on ollut yhteensä jopa yli 10 000 poikasta, arvioi Helsingin Perhokalastajat ry. Lisäksi kolme kutupesää jäi padon yläpuolelle seisovaan veteen, joka voi olla niille tuhoisaa.

Helsingin kaupungin projektin tarkoituksena on parantaa meritaimenen elinolosuhteita pidemmällä aikavälillä.

Se, miten urakan aluksi päädyttiin tuhoamaan tuhansia saman lajin poikasia, on edelleen epäselvää.

Sähköposteja jo vuosi sitten

Helsingin Perhokalastajat ry on rakentanut meritaimenelle kutusoraikkoja Mätäjokeen vapaaehtoisvoimin jo vuosien ajan.

Yhdistyksen vesienhoitovastaava Pekka Lindblad kertoo yrittäneensä saada välitettyä tietoa kutupesien sijainnista projektia suunnittelevalle kaupungin virkahenkilölle hyvissä ajoin.

– Viime vuoden alussa yritin tavoitella projektin pääsuunnittelijaa. Hän oli kiireinen ja lupasi palata asiaan. Lähetin vielä sähköpostia, mitä on tehty ja miksi haluttaisiin, että meitä kuultaisiin.

Lindbladin mukaan myös Virtavesien hoitoyhdistys Virhon edustaja oli viime vuoden syksyllä samalla asialla.

– Sekään ei johtanut mihinkään, Lindblad sanoo.

Perhokalastajien yhdistyksen rooli tietolähteenä on määritelty yksiselitteisesti myös aluehallintoviraston projektille viime syksynä myöntämän ympäristöluvan ehdoissa. Alapuolisen jokiosuuden kutualueet selvitetään soraikoita alueella kunnostavalta taholta (Helsingin perhokalastajat ry).

Avi siis edellytti, että ennen projektia kaupunki kysyy perhokalastajilta, missä kutualueet sijaitsevat.

Asiantuntijat jäivät pois asiakirjoista

Projektin suunnittelusta Helsingin kaupungilla vastannut maisema-arkkitehti Jere Saarikko kertoo Yle Uutisille kuitenkin saaneensa tietoja Perhokalastajilta.

– Olen jutellut rakennuttajan kanssa, olen laittanut viestiä eteenpäin.

Saarikko kehottaa kysymään asiasta rakennuttajalta. Kalatien rakennuttamisesta vastaavan yksikön päällikkö Helsingin kaupungilla on Jarkko Karttunen.

Karttusen mukaan tarkoitus on ollut, että kala-asioita tunteva asiantuntija olisi mukana projektissa.

– Jostain syystä sellaista ei työnaikaisiin järjestelyihin ole ymmärretty ottaa ajoissa mukaan.

Aluehallintoviraston kehotus kysyä kutualueista yhdistykseltä on jäänyt kokonaan pois projektin suunnittelun asiakirjoista, Jarkko Karttunen sanoo.

– Kyllä suunnitelma-asiakirjoista pitäisi näkyä se, että tällaisia työhön vaikuttavia asioita siellä on.

– Tässä on nyt päässyt käymään niin, että tiedonkulku on katkennut jossain.

”Aina ei onnistuta täydellisesti”

Padon rakentaminen kutusoraikon päälle on Karttusen mukaan ikävä ja valitettava tapahtuma. Vastaavaa ei ole sattunut hänen kohdalleen aiemmin.

– Aina ei kaikessa onnistuta täydellisesti, joskus joku asia jää huonolle hoidolle. Mutta ei tämän tyyppiset onneksi ole kauhean yleisiä.

Vahinko tämän vuoden poikastuotannolle on merkittävä, mutta taimenkanta elpyy kyllä, muun muassa nyt rakennettavan kalatien ansiosta, Karttunen uskoo.

– Varmasti tästä opiksi otetaan, tehdään jatkossa asioita paremmin.

Kalatien toteutussuunnitelmat käydään kesällä läpi virtavesiaktiivien kanssa ennen niiden toteuttamista, Jere Saarikko kertoo.

Vesi virtaa jo

Työmaan urakoitsija aloitti väliaikaisen padon purun iltapäivällä, mutta työpäivä loppui ennen purkutöiden valmistumista.

Vesi kuitenkin virtasi jo sen verran, että Lindblad uskoo seisovan veden alle jääneiden kolmen kutupesän saavan nyt riittävästi happea.
Padon alle jääneiden poikasten kohtalo näyttää aiempaakin huonommalta.
– Kyllä tämä sillä lailla synkältä näyttää, että ei tässä taida kiire olla. Koitin etsiä sorakekoa siitä reunasta, jossa epäilin että olisi yksi säästynyt kutupesä, mutta en nähnyt mitään.

Lindblad arvioi, että väärin sijoitetun padon takia on kuollut jopa 10 000 poikasta. Niistä olisi kasvanut tulevaisuudessa ehkä pari–kolmekymmentä emokalaa. Pidemmän aikavälin haittaa padosta tuskin aiheutuu.

Työmaan varsinainen syy eli Mätäjoen kalatie parantaa tulevaisuudessa lohien nousu- ja kutumahdollisuuksia merkittävästi.