Tampereen Särkänniemessä juhlitaan tänään 50-vuotissyntymäpäiviä. Juhlakalu on huvipuisto, joka avasi porttinsa ensimmäisen kerran vappuaattona vuonna 1975.

Mistä Särkänniemi tunnetaan ja muistetaan? Listasimme seitsemän kiinnostavaa asiaa vuosien varrelta.

1. Kaupunginjohtaja halusi Tampereelle korkean tornin

Tampereen kaupunginjohtaja Erkki Lindroos sai ajatuksen korkean näkötornin rakentamisesta vierailtuaan Kuopiossa Puijolla. Tampereelle piti tietysti saada samanlainen, mutta korkeampi.

Paikaksi valikoitui Särkänniemi Näsijärven rannalla.

Tampereen kaupunki perusti Särkänniemi oy:n vuonna 1967. Ensimmäiset matkailukohteet, Näsinneulan juuressa olevat akvaario ja planetaario, avattiin vuonna 1969.

Lasten eläintarha, johon pääsi katsomaan muun muassa possuja, koiranpentuja ja poneja, avattiin seuraavana vuonna. Vuonna 2013 se muutettiin Koiramäen eläinpuistoksi.

Näsinneula avattiin vuonna 1971. Valmistuessaan näkötorni oli Suomen korkein rakennus.

Huvipuisto on Särkänniemen nykyisistä käyntikohteista nuorin.

Vuodesta 2 000 lähtien Särkänniemestä alettiin puhua huvipuiston sijaan elämyspuistona. Sillä se haluaa korostaa sitä, että alueella voi kokea samalla kertaa ja samalla rannekkeella paljon enemmän kuin tavallisessa huvipuistossa.

2. Ensimmäisellä laitteella huviteltiin etukäteen Linnanmäellä

Särkänniemen huvipuiston portit avautuivat ensimmäistä kertaa vappuaattona 1975. Kahtena edellisenä kesänä Näsinneulan juurella toimi yksityinen tivoli, Neulan huvipuisto.

Särkänniemi hankki ensimmäisen laitteensa Troikan jo vuotta ennen huvipuiston avaamista. Kesän 1974 se oli Linnanmäellä, jossa laite oli vuokralla.

Ensimmäisenä kesänä Särkänniemessä pääsi huvittelemaan myös muun muassa peilisalissa, Metkulassa ja autoradalla.

Huvipuiston ensimmäinen laite Troikka pyörittää kävijöitä Särkänniemessä edelleen.

3. Delfiinit nostivat kävijämäärän pilviin – ja aiheuttivat mainehaittaa

Vuonna 1985 Särkänniemessä avattiin delfinaario, jonka tähdet Niki, Näsi, Veera, Delfi ja Joona pyydystettiin Floridan Meksikonlahdelta ja lennätettiin Tampereelle.

Erityisesti 1990-luvun lopulla delfinaario houkutteli Särkänniemeen huiman määrä ihmisiä, joista suuri osa vieraili myös huvipuistossa.

Delfinaario herätti alusta asti myös vastustusta. Kritiikki kasvoi, kun delfinaariossa syntyneet poikaset kuolivat. Pikkuhiljaa myös kävijämäärät laskivat.

Vuonna 2015 delfinaario suljettiin, ja kesällä 2016 Särkänniemi lennätti delfiinit Kreikkaan. Siirto-operaatio yritettiin pitää salassa, ja se aiheutti Särkänniemelle paljon negatiivista huomiota.

4. Samat laitteet pitävät pintansa vuodesta toiseen

Särkänniemessä otetaan lähes joka vuosi käyttöön jokin uusi laite. Tämän vuoden uutuus on autokaruselli Drifti, joka on sijoitettu varsinaisen huvipuistoalueen ulkopuolelle.

Särkänniemestä kerrotaan, että viime kesänä eniten kävijöitä oli Tornadossa. Vuonna 2001 käyttöön otettu laite on ollut koko ajan ehdottomasti suosituimpia laitteita Särkänniemessä.

Ikisuosikkeja ovat myös vesilaitteet, vuonna 1982 avattu Tukkijoki ja 1999 avattu Koskiseikkailu.

Perheen pienimpien suosikkeja ovat vuodesta toiseen vuonna 1984 avattu Possujuna 1986 käyttöön otettu Vauhtimato.

5. Huvipuistossa käy vuosittain noin puoli miljoonaa ihmistä

Särkänniemi on ollut alusta asti Tampereen tärkeimpiä matkailukohteita. Särkänniemen mukaan pelkästään huvipuistoissa on käynyt 50 vuoden aikana yhteensä noin 26,7 miljoonaa ihmistä.

Kaikissa Särkänniemen kohteissa kävijämäärä on paljon suurempi. Vuoden 1969 eli akvaarion ja planetaarion avaamisen jälkeen kävijöitä on ollut kaikkiaan noin 70,6 miljoonaa.

Huvipuiston avajaisvuonna 1975 kävijöitä oli kesän aikana noin 188 000. Kaikki vuodet huomioon ottaen huvipuistossa vierailee kauden aikana keskimäärin noin 530 000 ihmistä.

6. Koronakesänä huviteltiin poikkeusjärjestelyin

Keväällä 2020 Särkänniemi oli ehtinyt rekrytoida tulevat kesätyöntekijät, kun koronapandemia iski myös Suomeen. Kun hallitus tiedotti koronarajoituksista, näytti siltä, että huvipuisto voidaan joutua pitämään kiinni.

Lopulta kesäkuun puolivälissä, noin puolitoista kuukautta normaalia myöhemmin, huvipuisto pystyttiin avaamaan.

Kesää leimasivat tiukat rajoitukset: asiakasmäärä rajattiin alkuun 20 prosenttiin normaalista, laitteissa ja jonoissa noudatettiin isoja turvavälejä, henkilökunta käytti muovisia visiireitä ja laitteita puhdistettiin ahkerasti.

Vuonna 2020 huvipuiston kävijämäärä jäi noin puoleen normaalista. Myös seuraava kesä oli koronan vuoksi poikkeuksellinen. Taloudellisesti koronavuodet olivat Särkänniemelle raskaat.

7. Tuhansien nuorten kesätyöpaikka

Moni tamperelainen on viettänyt nuoruutensa kesää Särkänniemessä lipunmyyjänä, laitteenhoitajana tai vaikka kahvioapulaisena.

Särkänniemi on merkittävä nuorten kesätyöllistäjä Pirkanmaalla. Yhtiön mukaan kausityöntekijöitä on palkattu viime vuosina joka kesä noin 400–500. Koronavuonnakin kesätyöläisiä palkattiin lopulta 350.

Moni kesätyöntekijä työskentelee Särkänniemessä useampana vuotena, konkarit etenevät yleensä myös vaativampiin tehtäviin.

Myös muu henkilökunta tuntuu viihtyvän Särkänniemessä hyvin.

Ensimmäinen toimitusjohtaja Olavi Joenpolvi johti Tampereen tytäryhtiötä 41 vuotta, vuoteen 2010 asti. Seuraava toimitusjohtaja Miika Seppälä työskenteli Särkänniemessä 15 vuotta.

Uusi toimitusjohtaja Mikko Hautasaari valittiin tehtävään alkuvuodesta. Videolla hän kertoo ajatuksistaan tehtävässä aloitettuaan: