Yliopistojen pääsykokeiden suuruudistus myllää opiskelijavalintoja tänä vuonna perusteellisesti. Aiemmat 120 valintakoetta on typistetty vain yhdeksään valtakunnalliseen tenttiin, jotka voi suorittaa usealla paikkakunnalla.

Samalla kokeella voi pyrkiä monelle koulutusalalle ja useaan yliopistoon. Kyse on siis laajasta yhteisvalinnasta myös tieteiden välillä.

Myös hakijoiden työtaakkaa on kevennetty huomattavasti. Kirjapinojen sijasta ennakkomateriaalit ovat suppeita tai tehtävät perustuvat lukion kursseihin. Joillakin aloilla ei vaadita ollenkaan ennakkolukemista kokeeseen.

– Tavoitteena on sujuvoittaa nuorten pääsyä opintoihin, sanoo kehitysjohtaja Anu Haapala Helsingin yliopistosta.

Kokeiden voimakas keskittäminen vähentää myös yliopistojen työtaakkaa.

Helsingissä tehdään Suomen ennätys

Pääsykokeiden keskittämisen seurauksena yksittäisten tenttien kävijämäärät ovat kuitenkin isoja.

Helsingissä kaikki yhdeksän valtakunnallista koetta pidetään Messukeskuksessa. Yhteen niistä eli koe G:hen on ilmoittautunut 9 800 hakijaa.

G-kokeella voi hakea kuudelle eri koulutusalalle. Niihin lukeutuu muun muassa suosittu oikeustiede.

Saman kokeen voisi tehdä kymmenessä muussakin kaupungissa, mutta liki puolet G-kokeen tekijöistä kuitenkin valitsi suorituspaikaksi Helsingin.

Niinpä Helsingin G-kokeesta on tulossa kävijämäärältään kaikkien aikojen suurin yliopistojen valintakoe Suomessa, vaikka kaikki ilmoittautuneet eivät tulekaan paikalle.

– Ei jännitä ollenkaan, sanoo kehitysjohtaja Haapala, joka on mukana valintakokeiden organisoinnissa.

Isot valintakokeet ovat onnistuneet Messukeskuksessa hyvin aiemminkin.

Valmistelut ovat jo käynnissä. Halleihin tulee 28 kilometriä kaapeleita ja valtava pöytämeri. Kesäkuussa hakijat saapuvat paikalle jo puolitoista tuntia ennen kokeen alkua.

Suosittujen aineiden hakijoissa rajua kasvua

Helsingin yliopistossa monen suositun koulutusalan hakijamäärät ovat kasvaneet tänä vuonna entisestään. Ainakin osasyy lienee kevennetty ennakkotyö.

Esimerkiksi taloustieteen hakijoissa kasvua on 45 prosenttia, hammaslääketieteessä 26,3 prosenttia ja suomenkielisessä oikeusnotaarin koulutuksessa 45,2 prosenttia.

Suomenkieliseen oikeusnotaarin koulutukseen Helsinkiin hakee nyt 5 898 henkilöä.

Viime vuonna oikiksen pääsykoetta varten piti perehtyä yhteensä noin 300-sivuiseen aineistoon, joka tuli saataville huhtikuussa. Nyt paljon suppeampi ennakkoaineisto tulee jakoon vasta kolme päivää ennen tenttiä.

Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Johanna Niemi uskoo, että pääsykoeuudistus on lisännyt hakijoita.

Lyhyt valmistautumisaika voi houkuttaa kevään ylioppilaita ja työssäkäyviä. Toisaalta uudistus on lisännyt mahdollisuuksia hakea usealle alalle.

Niemellä ei ole huolia pääsykokeen sisällöstä, vaikka koe ei vaadi enää isoa luku-urakkaa.

Osa opiskelijoista on päässyt jo vuosia sisään pelkällä todistuksella – siis kokonaan ilman koetta.

– Mainittavaa eroa ylioppilastodistuksella tai pääsykokeen kautta tulleiden välillä ei ole esiintynyt opinnoissa etenemisessä tai arvosanoissa, sanoo Niemi.

Uudistuksesta on syntynyt huoliakin

Valintakoeuudistus on kuitenkin jakanut yliopistoväen mielipiteitä.

Viime vuonna noin 400 työntekijää allekirjoitti adressin, jossa uudistuksen aikataulua pidettiin liian nopeana. Epäiltiin myös, mittaako suunniteltu koe laajojen kokonaisuuksien hallintaa riittävästi.

Esimerkiksi yhteiskuntatieteen koulutusalojen kokeeseen ei tarvitse enää lukea mitään etukäteen. Koetilaisuudessa jaetaan aineisto, johon liittyy monivalinta- tai aukkokysymyksiä.

Sosiologian professori Lena Näre Helsingin yliopistosta on huolissaan uudistuksesta.

Hän katsoo, että ennakkomateriaalit antaisivat hakijoille ymmärrystä siitä, millaisesta oppiaineesta on kysymys ja mitä opiskelu vaatii.

Näre viittaa tutkimustietoon, jonka mukaan todistusvalinnalla sisään tulleilla on suurempi uupumisriski ja epäselvempi opiskelumotivaatio, vaikka opinnot olisivatkin edenneet normaalisti.

Näre olisi odottanut lisää tutkimustietoa todistusvalinnan vaikutuksista ennen valintakokeen suurta uudistamista.

– Nyt on menty ääripäähän kuulematta riittävästi yliopistojen työntekijöiden huolta, sanoo Näre.

Keskustelu aiheesta loppuu 7.5. klo 23.