Hallitus päätti viime viikon puoliväliriihessään, että se ottaa miljardi euroa Valtion eläkerahasto VER:stä. Näin on tarkoituksena kattaa osa verotuottoihin tulevasta yli kahden miljardin aukosta, joka johtuu hallituksen päätöksistä keventää verotusta.

Asiantuntijat ovat jo aiemmin luonnehtineet eläkerahojen käyttämistä esimerkiksi ”numeroiden kaunisteluksi”.

Uusien lukujen valossa näyttää todennäköiseltä, että eläkerahoista varojen ottaminen tulee valtiolle selvästi kalliimmaksi kuin tavanomainen velanotto.

– Joitakin sijoitustuottoja todennäköisesti menetetään, ellei VER ryhdy ottamaan vastaavasti enemmän sijoitusriskiä, arvioi taloustieteen professori Niku Määttänen.

VER:n tiistaina julkaisema osavuosikatsaus kertoo, että rahaston varat ovat kasvaneet viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 8,5 prosenttia vuodessa. Vuodesta 2001 lähtien vuotuinen keskituotto on ollut 5,5 prosenttia.

Jatkossa tuottoa jää siis saamatta, kun rahastosta otetaan miljardi julkisen talouden hoitoon.

Tavallisesti julkisen talouden alijäämät katetaan markkinoilta otettavalla velalla.

Eilen tiistaina pidetyn velkahuutokaupan tuloksista nähdään, että tällä hetkellä Suomi joutuu maksamaan lainoistaan noin 3 prosentin korkoa. Valtio laski tiistaina liikkeelle neljän miljardin euron edestä 10-vuotista lainaa ja tarkaksi koroksi muodostui 3,016 prosenttia.

Siis 5,5 prosenttia tuottoa vastaan 3 prosenttia maksettavaa korkoa – markkinoilta otettava laina olisi halvempaa kuin varojen ottaminen eläkerahastosta, kun eläkerahat voisivat olla myös kerryttämässä tuottoa.

”Kikkailua”

Määttänen kummeksuu Valtion eläkerahastosta lainaamista yleisesti.

– Kyllähän tämä temppu näyttää vähän kummalliselta, ehkäpä velkasuhteen kaunistelulta.

Hän toteaa, että julkisen talouden kestävyyden kannalta eläkevaroihin kuuluvan sijoitusomaisuuden myyminen ei ole sen parempi ratkaisu kuin velanotto. Velan korkoa ja eläkevarojen sijoitustuottoa vertaamalla markkinalaina näyttää halvemmalta.

Hallitus sanoo pitävänsä yhä kiinni tavoitteestaan vakauttaa julkisen velan kasvuvauhti suhteessa BKT:hen. Hallituskauden viimeisenä vuotena 2027 julkinen velka ei tavoitteen mukaan enää kasva suhteessa BKT:hen.

– Jos ajatellaan tavoitetta velkasuhteen vakauttamisesta, niin toki tällainen kikkailu tekee sen vähän kyseenalaiseksi. Tavoite on turhankin helppo saavuttaa, jos velkasuhteen alentamiseksi sallitaan tämän tapainen kikkailu.