Jatkossa työnantajat eivät voi enää palkata esimiehiä. Tilalle pitää ottaa esihenkilö.

Näin määrää EU:n palkka-avoimuusdirektiivi.

Direktiivi sanoo näin: Työnantajat ovat velvoitettuja varmistamaan, että avoimet työpaikkailmoitukset ja tehtävänimikkeet ovat sukupuolineutraaleja ja työhönottoprosessit hoidetaan syrjimättömällä tavalla.

Palkka-avoimuusdirektiiviä sorvaa laiksi parhaillaan kolmikantainen työryhmä. Sen työ on venynyt. Viimeksi se on saanut hankkeen verkkosivun mukaan lisäaikaa perjantaille eli 9.5. saakka.

Se, miten sukupuolineutraalit nimikkeet tulevat Suomen lakiin, on siis vielä auki. Ongelmia voi aiheuttaa esimerkiksi muu lainsäädäntö: jos laissa puhutaan virkamiehistä, voidaanko vaikkapa virastoissa puhua viranomaisista.

Kunnat odottavat ohjeita

Esimerkiksi kunnissa on paljon nimikkeillä sukupuolitettuja työtehtäviä.

Yleisiä ovat etenkin miespäätteiset nimikkeet: laitosmies, luottamusmies, esimies sekä lakimies- ja asiamies-päätteiset nimikkeet. Myös emäntä- ja isäntä-päätteisiä nimikkeitä on käytössä.

Esimerkiksi kahdessa kolmesta kunnassa on käytössä vielä sukupuolittuneita nimikkeitä.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KTteetti vuosi sitten kyselyn, johon vastasi 182 kunta-alan organisaatiota. Sen mukaan puolet sukupuolittuneita nimikkeitä käyttävistä organisaatioista on jo tarttunut toimeen nimikkeiden muuttamiseksi. Vajaa neljännes kertoi, että muutostyö on suunnitteilla.

Yli neljännes ei ollut vielä suunnitellut tai tehnyt toimia.

Noin puolella muutoksia jo tehneistä organisaatioista muutokset olivat yksittäisiä ja puolella systemaattisia.

Noin joka toisessa organisaatioissa on keskusteltu siitä, mitä ja miten nimikkeitä muutetaan, onko nimikkeitä tarpeen muuttaa ja millä aikataululla. Joka toisessa organisaatiossa keskustelua ei ole käyty.

Kunnat kaipaavatkin nyt neuvoa, miten jatkossa edetä.

– Viisikymmentäkahdeksan prosenttia näkee meidän kyselyn mukaan tarpeelliseksi tällaisten valtakunnallisten suositusten tekemisen sukupuolineutraalin nimikkeiden käyttöönottoon liittyen, sanoo työmarkkinatutkija Tanja Vierula KT:sta.

Vierulan mukaan monella perinteisellä ammatilla nimike liittyy vahvasti ammatti-identiteettiin ja -ylpeyteen.

– Siksi niiden vaihtamiseen liittyy tällaista muutosvastarintaa.

Älämölö vähentynyt

Jotkut ovat reagoineet aiheeseen ennakkoon. Esimerkiksi Duunitori ryhtyi ajamaan sukupuolineutraaleja nimikkeitä jo vuonna 2019.

Tuolloin sisältöpäällikkö Laura Glad totesi, että työpaikkoihin hakee enemmän väkeä, jos ne eivät ole sukupuolen mukaan nimettyjä.

– Se lähti käytännössä omasta arkipäivän havainnostani. Huomasin Duuritorin sivustolla työpaikkailmoituksen, jossa haettiin mittamiestä. Siitä heräsi ajatus: miksi kielenkäyttö edelleen vaikuttaa niin paljon yhteiskunnassa? Tutkimusten mukaan kielenkäyttö vaikuttaa esimerkiksi siihen, mihin ammattiin tytöt tai pojat suuntautuvat, Glad sanoo.

Vielä tuolloin asiasta nousi keskustelua. Esimerkiksi Aamulehden päätös käyttää sukupuolineutraaleja nimiä nosti suorastaan älämölön. Nyt moni on tullut perässä ja vaihtanut nimikkeet. Glad mainitsee esimerkkeinä THL:n, Linnanmäen sekä useat kaupungit ja pelastuslaitokset.

– Monet pelastuslaitokset esimerkiksi käyttävät nykyään palomiehestä nimitystä pelastaja, Glad sanoo.

– Yhteiskunnallinen keskustelu ja ilmapiiri ovat muuttuneet. Vaikka aluksi saattoi olla vastustusta, eri tahot, kuten yritykset, ovat sopeutuneet muutokseen hyvin, Glad sanoo.

Ensi vuonna siis EU-direktiivi panee kaikki työnantajat muuttamaan nimikkeitä.

Juttua korjattu 8.5. kello 10.06. Korjattu Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT -nimi.