Voiko vakituisesti Suomessa asuville maahanmuuttajille maksaa erilaista sosiaaliturvaa kuin muille asukkaille? Tämä kysymys tulee punnittavaksi, kun hallitus alkaa toteuttaa puoliväliriihessä tekemäänsä päätöstä kotihoidon tuen epäämisestä alle kolme vuotta Euroopassa asuneilta maahanmuuttajilta.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan tavoitteena on edistää sekä maahanmuuttajavanhemman että lapsen onnistunutta kotoutumista ja kielen oppimista. Ajatus on, että kotiin jäämisen sijaan vanhempi menee töihin tai kotoutuspalveluiden piiriin ja lapsi päivähoitoon kieltä ja kulttuuria opettelemaan.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman pitää ehdotettua muutosta periaatteellisesti isona. Sosiaaliturva on Suomessa ollut perinteisesti asumisperusteista, eli siihen ovat olleet samoin ehdoin oikeutettuja kaikki, jotka asuvat Suomessa vakituisesti.

Ehdotettu kolmen vuoden sääntö tekisi tähän ensi kertaa poikkeuksen. Stenmanin mukaan ehdotus on perustuslain ja yhdenvertaisuuslain näkökulmasta ongelmallinen.

– Perustuslain lähtökohta on se, että ketään ei saa kohdella huonommin kuin toista esimerkiksi kansalaisuuden perusteella, Stenman sanoo.

– En ole nähnyt tälle idealle mitään varsinaisia perusteluja, muuta kuin että halutaan kohdella ulkomaalaisia hieman huonommin, hän jatkaa.

”Oletus, että maahanmuuttajaäidit eivät halua töihin”

Hallitusohjelman mukaan maahanmuuttajien ja Suomessa vakituisesti asuvien sosiaaliturvaa on tarkoitus eriyttää kotoutumisen edistämiseksi. Stenman epäilee kotihoidon tuen epäämistä keinona tähän, sillä maahanmuuttajien työllistymisen esteenä on myös esimerkiksi syrjintää.

– Tämä lähtee semmoisesta hyvin voimakkaasta oletuksesta, että maahanmuuttajaäidit ovat sellaisia, jotka eivät halua mennä töihin, Stenman sanoo.

Ministeri Grahn-Laasonen torjuu tulkinnan. Ainoa tarkoitus on hänen mukaansa edistää sekä lapsen että tämän vanhemman integroitumista. Sitä, että päästään koulutukseen ja opitaan kieltä.

– On selvää, että me voimme tehdä vain sellaisen esityksen, joka täyttää perustuslain reunaehdot, ja viime kädessähän tämä arvioidaan tietenkin perustuslakivaliokunnassa huolellisesti, Grahn-Laasonen toteaa.

Ministerin mukaan kotihoidon tuen epäämistä maahanmuuttajilta on valmisteltu jo pitkään. Hallituksen esitys on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle pian, jotta laki ehtii käsittelyyn syksyn budjettilakien aikataulussa.

Kotoutumistuen valmistelu vastatuulessa

Hallitus on ehdottanut toistakin muutosta maahanmuuttajien sosiaaliturvaan. Työmarkkinatuki ja toimeentulotuki korvattaisiin maahanmuuttajien tapauksessa kotoutumistuella, jonka suuruus olisi sidottu siihen, missä määrin tuen vastaanottaja osallistuu kotouttamistoimiin. Asiaa käsiteltiin jo vuoden ajan työryhmässä, mutta varsinaista lakiesitystä hallitus ei ole vielä antanut.

Ylen tietojen mukaan jo valmisteluvaiheessa on tullut selväksi, että kotoutumistuki on perustuslain näkökulmasta vielä vaikeampi säätää kuin kotihoidon tuen rajaus. Ministeri Grahn-Laasonen vahvistaa, että on mahdollista, ettei toteuttamiskelpoista mallia lopulta löydy.

– Ainoa vaihtoehto on se, että löydetään malli, joka on perustuslain mukainen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Stenman näkee tässäkin ehdotuksessa ongelmia. Esimerkiksi toimeentulotuki on jo viritetty minimitasolle, jolla ihminen Suomessa pärjää. Vähimmäistoimeentulon leikkaaminen tätä pienemmäksi olisi hankalaa muun muassa Suomessa kansainvälisen suojelun perusteella asuville ihmisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa.

– Jos lähdetään rakentamaan erillistä kaistaa maahanmuuttajille, silloin on kysymys siitä, että he eivät enää olisi meidän yleisen sosiaaliturvajärjestelmän piirissä. Se on iso muutos periaatteellisesti, Stenman arvioi.

Ministeri Grahn-Laasonen puolestaan kiistää tiukasti, että kotihoidon tuen rajaamisessa tai kotoutumistuen valmistelussa maahanmuuttajille olisi kyse pyrkimyksestä tehdä Suomesta vähemmän houkutteleva vaihtoehto turvapaikanhakijoille.

– Meidän pyrkimyksemme on se, että me onnistuisimme kotoutumisessa paremmin, että maahanmuuttajat, jotka Suomeen saapuvat, työllistyisivät nopeammin, oppisivat kielen ja lapset saisivat mahdollisimman hyvän alun koulupolulla.