Katolinen kirkko sai ensimmäistä kertaa yhdysvaltalaisen paavin torstai-iltana, kun kardinaalit valitsivat keskuudestaan Robert Francis Prevostin uudeksi katolisen kirkon johtajaksi. Prevost valitsi paavinimekseen Leo XIV.

Suomalaiset asiantuntijat kertoivat Ylelle pitävänsä valintaa yllättävänä. Yhdysvaltalaista paavia on pidetty jopa mahdottomana, totesi Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti ja vanhempi yliopistonlehtori Mikko Ketola.

Ajatuksena on ollut, että yksi suurvalta saisi liikaa ääntä kirkossa.

Uuden paavin puolesta kuitenkin puhui se, että hän ei ole tyypillinen amerikkalainen kardinaali.

– Hän on sillä tavalla erikoinen yhdysvaltalainen, että hän on tehnyt suurimman osan urastaan Perussa, Ketola sanoo.

Uusi paavi ei ole siis niinkään ollut tekemisissä yhdysvaltalaisten kardinaalien ja piispojen tai Yhdysvaltain kirkon kanssa.

Ketola arvioi, että Leo XIV on tässä vaalissa saattanut hyvin saada myös etelä-amerikkalaisten kardinaalien ääniä.

Tuntemattomampi suurelle yleisölle

Itä-Suomen yliopiston globaalin kristinuskon yliopistotutkija Petra Kuivala oli paikan päällä Vatikaanissa, kun Sikstuksen kappelin savupiipusta alkoi tupruttaa valkoista savua merkiksi paavin valinnasta.

Hän oli paikalla myös, kun uuden paavin nimi julkistettiin. Tielle asti levinnyt yleisö otti tiedon vastaan riemun lisäksi hieman hämmentyneenä, sillä Robert Francis Prevost oli nimenä suurelle yleisölle tuntemattomampi.

Ei siis ollut välittömästi selvää esimerkiksi millaisia yhteiskunnallisia tai sosiaalieettisiä ajatuksia uudella paavilla on.

– Franciscus kuitenkin muovasi paljon sitä, millaisena paavius ja kirkko näyttäytyvät maailmassa. Uuden paavin kohdalla pohditaan, jatkaako hän Franciscuksen linjalla vai purkaako hän niitä uudistuksia, Kuivala sanoo.

Jatkuvuuden edustaja

Leo XIV on jatkuvuuden edustaja, sillä paavi Franciscuksen tapaan hän pitää tärkeänä ilmastokysymyksiä sekä kannattaa esimerkiksi naisten osuuden lisäämistä kirkon hallinnossa ja johtotehtävissä.

– Franciscuksella oli lempilapsi, niin sanottu synodaalisuuden prosessi, joka tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että on pyrkimys lisätä maallikkojen ja erityisesti naisten osuutta kirkon kehittämisessä ja päätöksenteossa. Uusi paavi on ollut tässä samoilla linjoilla, Ketola kertoo.

Lisäksi hän mainitsee, että valinnan myötä näyttää siltä, että linjalle löytyy kannatusta laajemminkin.

– Vaihtoehto olisi ollut, että olisi menty toiseen ääripäähän ja olisi valittu joku kovan linjan konservatiivi. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Myös nimen valinnalla voi yliopistotutkija Petra Kuivalan mukaan signaloida sitä, millaisten paavien jatkumoon haluaa liittyä.

Kuuluisa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa toiminut paavi Leo XIII toi katoliseen keskusteluun yhteiskunnalliset ja sosiaalieettiset kysymykset esimerkiksi työläisten oikeuksista. Hän muun muassa kirjoitti kiertokirjeen, joka arvosteli aikansa talousjärjestelmää eriarvoistamisesta.

– Nyt voi ajatella, että uusi paavi Leo XIV haluaa jatkaa niissä samoissa jalanjäljissä, Kuivala kertoo.

Leo XIV otti eroa pukeutumisellaan

Katoliseen teologiaan perehtynyt dosentti Jyri Komulainen uskoo, että Leo XIV tulee jatkamaan Franciscuksen sosiaali-eettistä perintöä työssään. Uuden paavin nimiedeltäjä Leo XIII sai maineen työläisten paavina, mitä Komulainen pitää merkittävänä.

Franciscus oli yllätysten paavi, mutta Komulainen uskoo, että Leo XIV tulee olemaan maltillisempi.

Ensiesiintymisessään Leo XIV otti taas eroa edeltäjäänsä, Komulainen kertoo. Franciscus pukeutui vain valkoiseen ja välitti näin viestiä yksinkertaisemmasta elämänmuodosta.

Leo XIV taas otti käyttöön heti ensihetkistään paavina jälleen punaisia vaatteita.

Juttua korjattu 9.5. klo 00:40: Viimeisen sitaatin ennen toista väliotsikkoa sanoi Kuivala, ei Ketola, kuten jutussa aiemmin luki.