Hallitus haluaa saada asunto-omaisuuteen sidotut pääomat liikkeelle. Erityisesti kasvukeskuksissa varallisuutta on tuntuvasti kiinni ikäihmisten velattomissa asunnoissa.
Yhtenä puoliväliriihen kasvutoimena hallitus käynnistää erillisen selvityksen keinoista, joilla käänteisten asuntolainojen suosiota voitaisiin lisätä.
Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolle osoitetuista kysymyksistä ilmenee, että puoliväliriihen neuvottelijat ovat halunneet selvittää, voisiko yli 70-vuotiaille tarjota uudenlaisia kannustimia käänteisten asuntolainojen menekin lisäämiseksi.
Ilmaan heitetään ajatus esimerkiksi valtion tukemasta korkokatosta ja rajatusta valtiontakauksesta, jotta korkomenot pysyisivät kohtuullisina.
Selvitystyö valtiovarainministeriössä on vasta aluillaan.
Pankit: Asiakkaalle mahdollisuus vapauttaa varoja
Kysyimme keskeisiltä pankeilta, mitä ajatuksia käänteisten asuntolainojen menekin vauhdittaminen herättää. Pankit luonnollisesti hyötyvät asuntojen uudelleenrahoituksesta.
Näkemyksensä kertovat Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala, Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala sekä OP Ryhmän vakuudellisen henkilöasiakasrahoituksen tuotepäällikkö Atte Ylä-Mattila.
1. Kuinka suosittuja käänteiset asuntolainat ovat olleet?
Pajala: Ratkaisu ei ole suomalaisille kovinkaan tuttu. Suomalaisuuteen liittyy ajatusmaailma, kun meillä saavutetaan velattomuus, ei enää mietitä mitä omaisuus voisi mahdollistaa. Käänteisten asuntolainojen suosio on ollut rajallista.
Takala: Kysyntä on ollut hyvin maltillista. Kuluttajilla ei yleisesti ole tietoa siitä, että oman kodin voi kääntää varallisuudeksi jo elinaikanaan, kun asuntolaina on maksettu. Suomalaiset maksavat lainansa säntillisesti takaisin ja kun laina on maksettu, ollaan tyytyväisiä. Vanhemmissa sukupolvissa ei ehkä ole ollut yleisesti hyväksyttävää asennetta velkaantua elämän myöhemmissä vaiheissa.
Ylä-Mattila: Kysyntä on ollut hyvin pientä. Kyseessä on vähemmän tunnettu rahoitusvaihtoehto. Myös kohderyhmä, jolle käänteinen asuntolaina soveltuu on pieni.
2. Miten suhtaudut hallituksen ehdotukseen käänteisten asuntolainojen suosion edistämiseksi?
Pajala: Perusajatus on mielestäni oikein hyvä. On hyvä miettiä, miten saamme yhteiseen talouteemme lisää elinvoimaa sekä vapautettua pääomaa asunnoista. On myös hyvä, että hallitus pohtii, miten velatonta varallisuutta voidaan hyödyntää seniorielämänvaiheessa oman elämänlaadun ylläpitämiseksi. Kannatan aktiivista keskustelua asiasta.
Takala: On positiivinen asia, jos käänteisestä asuntolainasta halutaan tehdä valtion tukema laina, josta saisi esimerkiksi säästöpalkkiota. Samalla tulisi pohtia neuvotellaanko lainaan ikäehtoja tai käyttöperusteita. Järjestelmän tulisi olla kaikille tasapuolinen. Tärkeintä on, etteivät markkinahäiriötilanteet riskeeraa yksittäistä kuluttajaa.
Ylä-Mattila: Suhtaudun asiaan neutraalisti. [Mahdolliset] kannustimet kuulostavat mielenkiintoiselta ja näen positiivisena, että aihe on noussut keskusteluun. Uskon sillä olevan positiivisia vaikutuksia, että tietoisuus vaihtoehdoista lisääntyy. Toivottavasti kannustimia pohdittaessa myös pankit rahoittajina osallistetaan.
3. Mitä etuja käänteisestä asuntolainasta voisi olla asiakkaalle?
Pajala: Käänteisellä asuntolainalla pystyy rahoittamaan taloyhtiön ison remontin rahoitusvastikkeiden sijaan. Kassavaroja voi vapauttaa myös siihen, jos toinen puolisoista siirtyy palveluasumiseen ja toinen jatkaa asumista tutussa kodissa.
Takala: Käänteinen asuntolaina voi mahdollistaa esimerkiksi sairauden hoitokulujen maksamisen. Se voi myös tuoda taloudellista mielenrauhaa iäkkäämmille ihmisille, kun voi hyödyntää seiniin sidottua varallisuutta.
Ylä-Mattila: On myös tapauksia, joissa on haluttu toteuttaa unelmia. Esimerkiksi lähteä pidemmälle matkalle siinä vaiheessa, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja ajatuksena on joka tapauksessa vaihtaa pienempään asuntoon.
4. Mitä mahdollisia riskejä näet käänteisten asuntolainojen suosion edistämisessä?
Pajala: Riskit eivät merkittävästi eroa normaalista asuntoluototuksesta, sillä asunto on samalla tavalla lainan vakuutena. Käänteisen asuntolainan määrä on pienempi kuin normaalissa asuntoluototuksessa ja vakuus kattaa lainasumman. Tärkeää on kuitenkin varmistaa, että asiakas ymmärtää, mitä hän on tekemässä ja tehdä asiakkaan kokonaisuus huomioiden paras ratkaisu.
Takala: Kaikessa rahoituksessa on tietysti riskinsä, mutta niitä arvioidaan hyvin kokonaisvaltaisesti. Asiakas ei saa myöskään tottua kuluttamaan yli tulovirran. Kymmenen vuoden laina-ajan jälkeen asiakkaan on oltava valmis myymään kotinsa, mikäli lainaa ei voi enää uusia. 50 prosentin maksimiluototussuhteella turvataan se, että vaikka asuntojen hinnat laskisivat, vakuuden arvo on riittävä myyntitilanteessa.
Ylä-Mattila: En näe riskejä siinä, että tietoisuutta käänteisistä asuntolainoista edistetään. Asiakkaan kanssa selvitetään, onko tämä hänelle paras ratkaisu. Huomioon otettava asia on, että käänteisessä asuntolainassa korkokulut ovat lopulta suuremmat kuin normaalissa asuntolainassa, koska lainaa ei lyhennetä laina-aikana. Aina ei myöskään tarvitse ottaa lainaa enimmäismäärää, vaan itselleen sopivan summa.