Hallitus haluaa nostaa puolustusvoimien reserviläisiän 65 vuoteen.

Varsinkin miehistön osalta korotus on merkittävä, sillä nyt miehistön jäsenet ovat reservissä 50-vuotiaiksi. Upseereilla ja aliupseereilla nykyinen reserviläisikä on 60 vuotta.

Ikärajan nostaminen ei koskisi nykyisiä kuusikymppisiä, vaan vasta vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia.

Reservin koko kasvaisi 125 000 asevelvollisella. Vuonna 2031 reservin koko olisi noin miljoona henkilöä.

– Reserviläisjärjestelmää vahvistamalla parannetaan Suomen puolustusta. Ei riitä, että tehdään kalustohankintoja – isoja hävittäjähankintoja, maavoimauudistuksia – vaan tarvitsemme suomalaisten vahvaa osallistumista, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo Ylen haastattelussa.

Hallituksen esitys etenee nyt kesäkuun loppupuolelle jatkuvalle lausuntokierrokselle. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä tällä istuntokaudella, ennen kesätaukoa.

Ikärajan nostamisella halutaan puolustusministeriön mukaan varmistaa, että ”avainreserviläiset” ovat pidempään puolustusvoimien käytettävissä sekä normaali- että poikkeusoloissa. Avainhenkilöt voivat olla esimerkiksi kokeneita kouluttajia tai asiantuntijoita viestinnän ja lääkinnän alalta.

Viesti Natolle: Suomi ei pudottanut kintaita

Myös Suomen NATO-jäsenyys lisää puolustusvoimien tarvetta kokeneille reserviläisille Suomessa ja ulkomailla.

– Tämä on osoitus NATO-liittolaisille, että Suomi ei todellakaan pudottanut kintaita liittyessään NATOon, vaan ottaa kansallisen puolustuksen vahvistamisen erittäin vakavasti, Häkkänen korostaa.

Uudistuksen myötä kertausharjoitukset voivat kohdistua 50–65-vuotiaiden asevelvollisten osalta niihin, joilla on sodan ajan sijoitus, mutta käytännössä kertausharjoituksia ei välttämättä lisätä tuntuvasti.

Kertausharjoitukset ovat puolustusvoimille kuluerä, mutta ministerin mukaan ikärajan nostaminen aiheuttaa puolustusvoimille vain pieniä lisäkustannuksia. Ne katetaan Häkkäsen mukaan puolustusvoiminen nykyisestä budjetista.

– Tämä ei välttämättä tarkoita vielä kertausharjoituksia näille uusille varttuneemmille ikäluokille. Tämä liittyy siihen, että onko omaa motivaatiota, osaamista, joita haluaa hyödyntää puolustusvoimien reservissä, Häkkänen sanoo.

Puolustusvoimien kalustohankintojen lisäksi tarvitaan muutakin:

Aiemman arvion mukaan kokonaisreservi kasvaisi muutamalla sadalla ihmisellä.

Häkkäsen mukaan suomalaisten korkea maanpuolustustahto on näkynyt kasvavana kiinnostuksena osallistua maanpuolustukseen myös 60 vuotta vanhempina.

Puolustusministeriö ei odota, että ikärajan nostaminen johtaisi kasvavaan resersevistä eroamiseen.

Reserviupseeriliitto kannattaa ikärajan nostamista. Sen mukaan reserviläisille annettavaa vastuuta pitäisi jopa kasvattaa.