Pitkän matematiikan ylioppilaskoe on aiheuttanut tänä keväänä sydämentykytyksiä. Lopullinen arvosana tuli monelle yllätyksenä.

Koe oli poikkeuksellisen helppo. Sitä tehdessä saattoi tulla vaikutelma, että ”hyvin meni”. Kaikille ei voi kuitenkaan antaa huippuarvosanaa, joten pisterajaa oli nostettava.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä myöntää, että monen arvosana muuttui matkan varrella.

– Meillä on poikkeuksellisen korkeat pisterajat pitkässä matematiikassa tänä keväänä. Varmasti on paljon opiskelijoita, jotka ovat odottaneet parempaa arvosanaa kuin minkä ovat saaneet, Tähkä sanoo.

Aiempina vuosina laudatur on irronnut huomattavasti pienemmillä pisteillä.

– Tänä keväänä pitkän matematiikan laudaturin raja oli 102 pistettä, ja edellisinä vuosina se on pyörinyt siellä 81–99 välillä. Lopputulos on tuottanut joillekuille kokelaista pettymyksiä, Tähkä sanoo.

Tilanteessa ei Tähkän mukaan ole mitään uutta: pisterajat säädetään joka kerta erikseen.

Yllätyksellinen oli myös kokeen rakenne. Kokeessa oli tavallista enemmän niin kutsuttuja A-sarjan tehtäviä, jotka keskittyvät matematiikan perustaitoihin. Niissä on käytössä vain peruslaskin.

B-sarjan tehtävissä painopiste on matematiikan soveltamisessa. Niissä on ymmärrettävä monimutkaisia asioita ja hahmotettava suurempia kokonaisuuksia.

Tekoälyä voi käyttää kirjoituksissa ehkä kymmenen vuoden päästä

Tekoälyä ei käytetä ylioppilaskirjoituksissa vielä vuosiin, arvioi Tähkä.

Yle testasi viime keväänä tekoälyä ylioppilaskirjoituksissa ja selvisi, että tekoäly onnistui parhaiten pitkän matematiikan ja ranskan tehtävissä.

Tähkä muistuttaa, että ylioppilastutkinto tehdään suljetussa koeympäristössä.

– Ylioppilaskirjoituksissa ei ole yhteyttä internetiin. Kokelas ei pääse käyttämään tekoälyä. Kyseessä on kokelaan oma yksilösuoritus, jossa hän näyttää omaa osaamistaan.

Tähkä arvioi, että kestää vielä ainakin kymmenen vuotta, ennen kuin tekoäly hyväksytään jossain muodossa ylioppilaskirjoituksiin. Silloinkaan ei puhuttaisi yleisestä nettitekoälystä.

– Totta kai, jos pistetään propellihattu päähän, voidaan miettiä, löytyykö jatkossa apuvälineitä, jotka kokelaalla voisi olla käytössä. Kenties joitakin tekoälyn mahdollistamia toimintoja tai apuja, joita kokelas voi suljetussa ympäristössä käyttää.

Tästä jutusta voit tarkistaa kevään pisterajat ja katsoa, miten kirjoitukset kokelailta menivät.