– Ilo on vallankumouksellinen asia, jota sateenkaarevilta ei voida viedä, sillä ilo on ollut läsnä aina ensimmäisistä Pride-mielenosoituksista lähtien, sanoo 37-vuotias somevaikuttaja ja seksologi Joonas Pesonen.

– Monet sateenkaariseniorit sanovat, että vanhat ajat olivat yhteisöllisiä. Silloin rietasteltiin ja oli hauskaa, mutta ilo on haluttu piilottaa sateenkaarevilta kautta historian, sanoo Pesonen, joka tarkastelee maailmaa mediarepresentaation kautta.

Pesosen mielestä ilo on edellytys myös seksuaaliseen hyvinvointiin.

– Minusta monet sateenkaarevat osaavat hyödyntää juuri omaa seksuaalisuuttaan hyvinvoinnin lähteenä ja voimavarana.

Sateenkaarevien näkyvyyttä lisättävä

Ylen dokumentissa Kun saa rakastaa on kohtaus, jossa Paavojuha Klementjeff, 85 ja Pekka Tolvanen, 75 tutkivat Joonas Pesosen kanssa otettua yhteiskuvaa ja viestiä.

Somepostauksessaan Joonas Pesonen kertoo haaveilevansa parisuhteesta. Viesti miehillle oli: ”Elämääni astui nämä kaksi pilke yhä silmäkulmassa olevaa kyyhkyläistä. Universumi, kaada sitä rakkautta kansan päälle.”

Sateenkaarisenioreiden esiin tuominen on Pesosen mielestä tärkeää, koska se näyttää miten voi elää omannäköistä elämää iäkkäänä.

– Mediakuvastosta on puuttunut vanhenevan sateenkaarevien elämän näyttäminen, siksi ohjaaja Kirsi Marie Liimataisen dokumentti Kun saa rakastaa on yksi kerros lisää, sanoo Pesonen.

Vaikka dokumentti seuraa sateenkaarisenioreiden tavallista elämää, viedään katsoja onnellisten hetkien lomassa myös kipeisiinkin muistoihin.

– Olisi hyvä, että siirrytään sateenkaarevien karikatyyrimäisestä ja alistavasta representaatiosta totuuden näyttämiseen.

Joonas Pesoselle omia esikuvia on ollut kansanedustaja Jani Toivola, joka on ollut ensimmäisiä ruskeana seksuaalivähemmistöön kuuluvana esillä mediassa.

– Tarvitsemme tarinoita yhteiskunnan paraatipaikoilta lisää. Hyvää on se, että seksuaalivähemmistöt ovat ottaneet tarinankerronnan itselleen eli kerromme meiltä meille. Pitkään valtaväestö määritti sen, miten seksuaalivähemmistöjä kuvataan mediassa.

Pesosen mielestä sosiaalista mediaa parjataan paljon, mutta samalla unohdetaan, että on paljon nuoria, joille some tarjoaa samaistumispintaa esimerkiksi pikkupaikkakunnilla. Sosiaalinen media voi olla ainoa paikka, joka tuo nämä nuoret kaltaistensa kanssa yhteen.

– Minuakin auttoi, kun löysin kaltaisiani nuoria internetistä, enkä ollutkaan ainoa.

Miehisyyden malli ja miesten seksuaalisuus

Somevaikuttajana Joonas Pesonen on panostanut sosiaalisessa mediassa sellaisiin aiheisiin kuten miesten seksuaalisuus ja miehisyys. Sisältöä löytyy muun muassa Instagramin tililtä @pesojoonas.

– Lähdin tekemään somesisältöä itsekkäistä syistä. Olen aina kipuillut oman miehisyyteni kanssa, että olenko tarpeeksi riittävä.

Suomessa on Pesosen mielestä kapea miehisyyden malli, mutta onneksi malli on kymmenessä vuodessa jo laajentunut. Olettamukset ovat vähentyneet. Seksuaalivähemmistöistä ollaan tietoisempia sekä ymmärretään, ettei ole yhtä yhtenevää ryhmää nimeltään sateenkaarevat.

– Yhteiskunnalliset haasteet, jotka linkittyvät seksuaalivähemmistöihin, liittyvät paljon miesten asenteisiin, ennakkoluuloihin, uskomuksiin ja pelkoihin. Tällä saralla on tehtävä muutosta, jos halutaan, että yhteiskunnasta tulee yhdenvertaisempi.

Pesosen mielestä homofobiassa ei ole kyse seksuaalisesta suuntautumisesta, vaan naisellisuuden pelosta.

– On hyvä muistaa, että myös heteromiesten pitää voida olla haavoittuvia, iloisia, värikkäitä ja ylpeitä kuten seksuaalivähemmistöjen edustajat usein ovat, sanoo Pesonen.

Sateenkaarevien historia kiinnostaa

Priden aikaan Joonas Pesonen meni Tampereen Työväenmuseon Werstaalle, kun aiheena oli sukellus lähihistoriaan.

Siellä hän tapasi Klementjeffin ja Tolvasen, joiden 40 vuoden yhteistaival ja rakkauden alkupiste kiinnostivat häntä.

– On vaikeaa kuvitella, minkälaista heidän elämänsä on ollut suhteen alussa.

Sateenkaarevista on Pesosen mielestä taltioitu vähän historiaa, ja homomiehet ovat olleet huomattavasti enemmän framilla kuin lesbot.

– Esimerkiksi lähihistoriaan ja aidsiin liittyvät tarinat lienevät sellainen haava, jota me yhteiskuntana emme ole valmiita sovittamaan. Miten voi olla mahdollista, että tietylle ryhmälle on käännetty selkä ja käyttäydytty niin kylmästi.

Pesonen sanoo, että asenteet hiviä kohtaan ovat edelleen kovat, vaikka positiivisen hiv-tartunnan kanssa pystyy elämään tänä päivänä normaalisti.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvista on kerrottu traagisia kärsimystarinoita ja kaapista ulostuloa kuvailtu performansseilla.

– Siksi on tärkeää näyttää, että Paavojuha Klementjeff ja Pekka Tolvanen elävät tavallista ja onnellista elämää. Tällainen elämähän on sitä, mitä me nuoremmat sateenkaarevat myös haluamme.