Punatiilisten tehdasrakennusten kehystämä Tammerkosken ranta on Suomen ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Se on nimetty myös yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Tampere ei olisi Tampere ilman tehtaita eikä tehtaita olisi ilman Tammerkoskea, jonka rannalle ne hakeutuivat vesivoiman perässä.

Kun Metsä Board sulkee Takon kartonkitehtaan kesäkuussa, teollinen tuotanto Tammerkosken rannalla ja Tampereen keskustassa loppuu siihen.

Maalaiskylästä kasvoi Suomen suurin teollisuuskaupunki

Vielä 1800-luvun alussa Tampere oli maalaiskylä, jossa asui alle tuhat ihmistä. Pinta-alaa oli murto-osa nykyisestä, kertoo museolehtori Hanna Yli-Hinkkala Työväenmuseo Werstaasta.

– Tämä oli aluksi tosi pieni pläntti. Itäraja meni Tammerkoskessa, länsiraja Hämeenpuistossa. Pohjoisesta ja etelästä aluetta rajasivat Näsi- ja Pyhäjärvi.

Tamperelaisen ja suomalaisen teollisuuden isänä pidetään skotlantilaista James Finlaysonia.

Finlayson perusti Tammerkosken yläjuoksulle konepajan ja puuvillatehtaan vuonna 1820. Omistajavaihdosten jälkeen puuvillatehtaasta tuli Pohjoismaiden suurin yritys.

Klikkaa kuvia ja katso, miltä Finlaysonin tehtaassa näytti.

1900-luvun alussa Finlaysonilla työskenteli 3 300 ihmistä.

– Tekstiilitehtaissa työntekijät olivat pääosin nuoria naisia, jotka muuttivat Tampereelle maaseudulta. Tampere oli naisten kaupunki, Hanna Yli-Hinkkala kertoo.

Suomen itsenäistyessä 1917 Tampere oli maan suurin teollisuuskaupunki. Sadassa vuodessa oli tapahtunut paljon.

Keskittymisestä oli hyötyä

Teollisuus veti puoleensa teollisuutta.

Keskittymisestä oli hyötyä: tehdastyöhön tottunutta työväkeä oli tarjolla ja naapuritehtaalta saattoi tilata raaka-aineita ja koneita. Kulkuyhteydet kehittyivät.

– Jo 1800-luvun puolivälissä Tampereesta alettiin puhua Suomen Manchesterina. Tämä oli tehtaiden saari keskellä maatalousvaltaista Suomea, Yli-Hinkkala kertoo.

Vuonna 1861 Finlaysonin vastakkaiselle rannalle syntyi Tampereen pellava- ja rautateollisuus oy.

Klikkaa kuvia ja katso, miten Tampellassa tehtiin töitä 1970-luvulla.

Myöhemmin Tampellaksi muuttuneessa monialayrityksessä valmistettiin muun muassa lankoja, vesiturbiineita, vetureita, kallionporauslaitteita ja paperikoneita, joita käytettiin myös yhtiön Inkeroisiin perustamalla paperitehtaalla.

Sotavuosina Tampellasta tuli Suomen suurin yritys.

Paperiteollisuudesta se alkoi – ja loppuu

Vaikka Tampereella oli erityisesti tekstiili-, kenkä- ja metalliteollisuutta, Tammerkosken rannalla on harjoitettu pisimpään paperiteollisuutta.

Tampereen ensimmäinen tehdas oli paperipruukki, jonka Abraham Häggman perusti vuonna 1783 kosken keskijuoksulle.

Omistajavaihdosten jälkeen pruukista tuli Frenckellin paperitehdas. Vuonna 1842 tehtaalla otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen paperikone, joka käytti raaka-aineinaan lumppua, olkimassaa ja puuhioketta.

Katso, miltä Frenckellin alue näyttää arkistokuvissa.

Frenckell oli 1870-luvulle asti Suomen suurin paperitehdas. Kun muut yritykset alkoivat valmistaa paperia puusta, ne menivät Frenckellin edelle.

Tammerkosken viimeisen tehtaan, Takon, historia ulottuu vuoteen 1865, kun Fredrick Idestam perusti Tammerkosken alaputoukselle puuhiomon. Sitä pidetään puunjalostusteollisuuden lähtölaukauksena Suomessa.

Vuonna 1917 tehdas päätyi G.A Serlachius -osakeyhtiölle, josta fuusion jälkeen tuli Metsä Board.

Arkistofilmistä näet, miltä Takon tehtaalla näytti vuonna 1953.

Rakennusten arvo tajuttiin taisteluiden jälkeen

Tampereen ensimmäinen tehdas, Frenckell, myös lakkautettiin ensimmäisenä. Porilainen Rosenlew osti tehtaan vuonna 1921 ja totesi, että tehdasalue oli pieni ja kuljetuksia oli hankala hoitaa.

Tampereen kaupunki hankki alueen itselleen ja suunnitteli purkavansa tehtaan. Talvisota kuitenkin keskeytti hankkeen.

Seuraavaksi tarpeettomaksi kävi Tammerkosken alajuoksulla yli sata vuotta toiminut Verkatehdas. Sen omistaja rakensi vuonna 1967 uudet tuotantotilat keskustan ulkopuolelle. Vanha tehdas haluttiin purkaa.

Kotiseutuaktiivit ja Museovirasto vastustivat purkamista, ja suojelukiistaa käsiteltiin vuosia valtioneuvostossa ja eri oikeusasteissa. Suojelijat hävisivät ja rakennukset, kahta lukuun ottamatta, purettiin vuosina 1969–1980.

Katso, miten verkatehtaan piippu kaatui Tampereen syntymäpäivänä 1977.

Tammerkosken yläjuoksulla Tampella joutui taloudellisiin vaikeuksiin. 1990-luvun alussa toiminta myytiin osissa ja siirrettiin muualle.

Yhtiön johto teki kaupungin kanssa sopimuksen alueen muuttamisesta liike- ja asuinalueeksi. Rakennusyhtiöiden tilaamassa mallissa oli muun muassa 40-kerroksisia pilvenpiirtäjiä ja valtava ympyrätalo.

Syntyi Tampella-liike puolustamaan koskenrannan punatiilistä kansallismaisemaa. Sopimuksesta valitettiin useisiin oikeusasteisiin, ja se kaatui. Vuonna 1995 vahvistettu uusi kaava säästi noin puolet Tampellan vanhoista rakennuksista.

Tehtaat ovat saaneet uuden elämän

Verkatehtaan purkaminen ja taistelu Tampellasta muuttivat suhtautumista Tammerkosken tehdasmaisemaan. Entisille teollisuusrakennuksille alettiin etsiä muuta käyttöä.

Pioneerityötä tekivät muun muassa villalankoja valmistavan Liljeroosin omistajat. Kun tehdas lopetettiin kannattamattomana 1980-luvulla, he muuttivat yhtiö kiinteistöyhtiöksi ja saneerasivat tehdastilat.

Nyt Kehräsaaressa on muun muassa ravintoloita, elokuvateatteri, toimistoja ja radiotoimituksia.

Aiemmin suljetut Finlaysonin ja Tampellan tehdasalueet avautuivat kaupunkilaisille 1990-luvulla.

Vanhoissa teollisuusrakennuksissa on ravintoloita, museoita ja kauppoja. Tampellassa on muun muassa Pirkanmaan käräjäoikeus ja lääkärikeskus, Finlaysonilla kymmensalinen elokuvateatteri ja Aamulehden toimitus.

Klikkaa kuvia ja katso, mitä vanhoissa tehtaissa nykyään on.

Tampereen kaupunki remontoi omistamansa Frenckellin omaan käyttöönsä vuosituhannen vaihteessa. Toimistotilat tyhjenevät kuitenkin muutaman vuoden kuluttua, sillä vuonna 2023 kaupunki myi Frenckellin sijoitusyhtiölle.

Alustavissa suunnitelmissa on muun muassa hotelli, ravintoloita ja museo.

Takon alueen kohtalo on vielä auki. Tehdasrakennus on osin suojeltu ja se varmasti säilyy. Tontin ja rakennuksen omistaa Metsä Board, joka neuvottelee alueen tulevaisuudesta Tampereen kaupungin kanssa.

Tehtaiden uusi käyttökin tarkoittaa työpaikkoja, sanoo museolehtori Hanna Yli-Hinkkala. Myös hänen työpaikkansa, Työväenmuseo Werstas, on Finlaysonin vanhassa tehtaassa.

– Finlaysonin alueella on töissä noin 3 000 ihmistä. Se on saman verran kuin Finlaysonin tehtaalla oli 1900-luvun alussa. Nyt työnantajia on vain useampia yhden ison sijasta.

Yli-Hinkkala myös muistuttaa, että Tampereella on teollisuutta edelleen vaikka tehtaat eivät enää puske savua kosken rannassa.

Jutussa on käytetty lähteinä myös teoksia Punainen Tampere (Työväenmuseo Werstas), Teollisuusmuseo, opas (Työväenmuseo Werstas ja Vapriikki), Pirkanmaan teollisuushistoria -verkkosivusto (Vapriikki), Tehtaiden Tammerkoski -raitti (Tampereen kaupungin verkkosivut).