”Yksi vuoden kiehtovimmista ja yllättävimmistä peleistä”, kirjoitti verkkomedia Vice.

”Psykedeelinen salamurhapainajainen”, totesi PC Gamer.

”Vuoden vangitsevin peli”, kirjoitti NME.

Kehujen kohteena on videopeli Cruelty Squad (2021), satojatuhansia kappaleita myynyt arvostelumenestys. Suuren peliyhtiön sijaan sen on tehnyt helsinkiläinen kuvataiteilija Ville Kallio yksin läppärillään.

Kalliosta on tullut eräänlainen pelimaailman kulttitähti. Videopalvelu Youtubessa on esimerkiksi yli neljä ja puolituntinen analyysivideo Cruelty Squadista, jolla on yli 11 miljoonaa katselukertaa.

Samalla peli on takonut rahaa. Minkälaisista summista puhutaan?

– On se miljoonia, Kallio vastaa.

Katso alta, miltä pelin traileri näyttää:

Itseoppinut pelintekijä

Ville Kallio antaa haastattelun Helsingin Käpylässä, jossa hänellä on käynnissä omakotitalon täysremontti.

Kallion uusi peli, kehitysvaiheessa oleva Psycho Patrol R, on juuri julkaistu. Kyseessä on EU-poliisisimulaattori.

Olemukseltaan hän on hiljainen ja ystävällinen. Retroon tweed-pukuun pukeutuneen Kallion habitus viittaa ennemmin boheemiin taiteilijaan kuin IT-osakeyhtiön pamppuun. Hän on molempia.

Kallio opiskeli Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa ja hänen töitään on ollut nähtävillä myös kansainvälisissä näyttelyissä. Pelinsä Kallio julkaisee oman Consumer Softproducts yrityksensä kautta, jonka ainoa työntekijä – ja siis myös johtaja – on Kallio itse.

Matka pelintekijäksi alkoi jo varhain.

Alakouluikäisenä Kallio teki ensimmäisiä kuvia ja pikseligrafiikkaa muun muassa koulun koneille asennetulla Paintilla.

– Sitten jossain vaiheessa mä latasin sellaisen Klik & Play -pelinteko-ohjelman, mikä ei edes pyöri nykykoneilla enää. Sillä mä tein sellasia Tikku-ukon seikkailut -nimisiä pelejä, Kallio muistelee.

Ohjelmointi on yhä Kalliolle rakkain puoli pelien tekemisessä. Nykyään hän käyttää ilmaisia avoimen lähdekoodin ohjelmia, kuten Godotia.

Läppärillä tehty peli

Ville Kallio tekee pelisuunnittelijana kaiken yksin: grafiikat, ohjelmoinnin, äänisuunnittelun, tarinan.

Cruelty Squadiin on koodattu esimerkiksi monimutkainen osakekauppajärjestelmä, jossa voi käydä kauppaa ja keinotella vihollisten ruumiinosilla.

Juuri peliensä pelattavuudesta, tuntumasta, Kallio on saanut erityiskiitosta.

– Usein, jos mä pelaan muita juttuja, niin aika nopeasti huomaan jos niissä on jotain kökköä tai ei toimi intuitiivisesti, Kallio pohtii.

Kallion tausta kuvataiteen sekä sarjakuvan parissa näkyy pelien ulkoasussa. Värit ja muodot räjähtävät etenkin Cruelty Squadissa aggressiivisesti päin näköä. Peliä on kuvailtu ”huonoksi happotripiksi”.

Yllättävää kyllä, pelien visuaalisuus on Kalliolle tekijänä vähemmän innostavaa, ”nysväämistä”, jossa kaikki pitää tehdä käsin.

– Se johtuu varmaan täysin siitä, että se on osuus, mikä vie kaikista eniten aikaa, Kallio toteaa.

Myös väkivalta on peleissä estetisoitua. Hahmot ovat ”polygoniukkoja”, jotka kuolevat epärealistisesti possahtaen. Tyyli on syntynyt sekä taiteellisena valintana että taloudellisten rajoitteiden johdosta.

– Jostain jutusta pitää aina leikata. Varmaan mä olisin tehnyt niistä jotenkin realistisempia, jos mulla olisi resursseja hirveästi.

Mediataiteen valtionpalkinto

Väkivalta kiehtoo Kalliota.

– Mua kiinnostaa se ristiriita, että kuinka iso tabu se on, vaikka samalla se on myöskin kaiken laillisen vallankäytön ja valtiollisen suvereniteetin lähtökohta.

Hän kiinnostui aiheesta jo pikkulapsena nähtyään Paul Verhoevenin ohjaaman satiirisen scifi-klassikko RoboCopin (1987).

– Ja kuinka viihteellistettyä se on kaikesta huolimatta, että telkkarista tulee joka ilta vaikka kuinka monta murhaa.

Kalliolle myönnettiin vuonna 2023 mediataiteen valtionpalkinto. Sen perusteissa todettiin, että ”Cruelty Squad on kansainvälisesti menestynyt, taiteellisesti tinkimätön ja omaperäinen teos, jonka tekijä ansaitsee tulla noteeratuksi taiteellisista meriiteistään myös Suomessa”.

Perusteissa mainittiin myös yhteiskunnallinen kritiikki.

Pelien taustalla ei Kallion mukaan ole mitään ”suoraa” ideologiaa.

– Pelit perustuvat havaintoihin tästä maailmasta, mutta en mä yritä julistaa jotain tiettyä näkemystä, Kallio toteaa.

Mitä nämä havainnot ovat?

– Ne nyt liittyy aika paljon kapitalismin epäoikeudenmukaisuuteen, ihmisten tekopyhyyteen ja ahneuteen.

Kallion peleissä ihmisillä ei ole muuta kuin rahallista arvoa. Sivullisten ampumisesta ei rankaista, vaan ennemminkin väkivallasta palkitaan.

Psycho Patrol R:ssä yksi pelajaan kohtaama hahmo haluaisi matkustaa pois maasta, mutta ei passiongelmien vuoksi pääse. Pelaajalle tarjotaan lukuisia näennäisiä ratkaisuvaihtoehtoja. Näistä huolimatta tilanne voi päättyä ainoastaan yhteen ratkaisuun: keskinäiseen ammuskeluun.

– Mun toive oli vähän sellainen, että pelaajalla ei ole paljoa mitään valinnanvapautta, että pelaaja on vähän jumissa sen hahmon kanssa, Kallio toteaa.

– Valta ja pääoma kasautuu yhä pienemmälle ja pienemmälle väelle. Suunta on, että on koko ajan vaan rikkaampia miljardöörejä, jotka pystyy päättämään lähes kaiken, Kallio pohtii.

Vaikka Kalliolla on selkeät näkemykset maailman tilasta, peleissään hän haluaa jättää avoimen tilan pelaajalle.

– Monissa peleissä on selkeä moraalirakennelma: on hyviä ja pahoja valintoja. Mä en oo itse tykännyt, että tyrkytetään näkemystä tai vahvasti jotain arvomaailmaa.

– Pelimaailma voi hyvin olla amoraalinen ja kuvottava.

Ville Kalliota ja Remedy Entertainmentin Sami Järveä haastateltiin toukokuussa Kulttuuricocktail Livessä: