Kun raisiolainen Oona Tammisto, 25, haki opiskelemaan ammattikorkeakouluun viime keväänä, hänelle oli ihan sama, missä oppilaitos sijaitsisi.

Oli selvää, että opinnot olisi pakko suorittaa suurelta osin etänä. Tammistolle oli tärkeää, että hän voisi käydä myös töissä.

– Koska aikuiskoulutustukea ei enää ole, rahani eivät olisi riittäneet elämiseen kokoaikaisena opiskelijana.

Nyt Tammisto opiskelee liikunnanohjaajaksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin monimuotokoulutuksessa eli pääosin etänä.

Tammisto ei ole ainoa, jota etäopiskelun joustavuus houkuttaa. Etäopintojen suosio on kasvanut niin paljon, että lähiopetusryhmiä on jopa vaikea saada kasaan. Ilmiö on huomattu korkeakouluissa ympäri Suomea.

Raha ei riitä

Ennen korona-aikaa alempaa ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista noin viidennes opiskeli monimuoto-opetuksessa. Nyt heitä on jo reilusti yli kolmannes.

Monet ammattikorkeakoulut ovat muuttaneet koulutuksiaan monimuotoisiksi, koska ne vetävät paremmin kuin lähiopetus.

Esimerkiksi Xamkin Savonlinnan kampuksen turvallisuusalan koulutuksen hakijamäärä kolminkertaistui, kun se muutettiin pääosin etäopinnoiksi.

Samaan aikaan, kun etäopetuksen suosio on kasvanut, opiskelijoiden keski-ikä on noussut. Opetusministeriön mukaan yli 25-vuotiaiden opiskelijoiden osuus on kasvanut selkeästi.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun eli Jamkin koulutuspalvelujen päällikkö Sirpa Tuomen mukaan monimuoto-opinnot valitsevat etenkin perheelliset. Aikuisopiskelijoiden lisäksi niin tekevät kuitenkin yhä useammin myös ensimmäistä tutkintoaan suorittavat nuoret.

– Tänä päivänä toimeentulossa on paljon haasteita. Raha on tärkeää myös nuorille, Tuomi sanoo.

Opettajatkin etäilevät

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa myös pieni osa opettajista työskentelee osittain tai kokonaan etänä. Vararehtori Katri Ryttyläinen-Korhonen kertoo, että opettajat saavat päättää, millaisia läsnäolovaatimuksia ja tehtäviä kursseille asettavat.

Xamkin rehtoristo huomasi jo ennen korona-aikaa merkkejä siitä, että etäopetus oli alkanut lisääntyä.

Korona-ajan jälkeen koulu päätti antaa opettajille yhtenäisen ohjeistuksen lähiopetuksesta.

Nyt niillä kursseilla, joita on markkinoitu lähiopetuksena, yhtä opintopistettä kohden vähintään 11 tuntia opetuksesta pitää järjestää kampuksella. Yksi opintopiste on 27 tuntia.

– Haluamme varmistaa, että opiskelijalle tehty lupaus lähiopetuksesta pidetään, Ryttyläinen-Korhonen sanoo.

Onko sijainnilla enää väliä?

Etäopiskelun suosio näkyy konkreettisesti kampuksilla. Ryttyläinen-Korhonen kertoo, että esimerkiksi Mikkelin kampuksella on ajoittain hiljaista.

– Ruokalassa ei ole sellaisia ruuhkia kuin ennen koronaikaa.

Korkeakoulut ovat tärkeitä kotikaupungeilleen, sillä perinteisesti ne ovat tuoneet uusia asukkaita. Monimuoto-opiskelijoiden ei kuitenkaan tarvitse muuttaa opiskelun perässä minnekään.

Ryttyläinen-Korhonen ei usko, että koulujen alueellinen merkitys olisi hiipumassa, vaikka etäopiskelun suosio kasvaa.

– Perinteiset kampuksilla suoritettavat tutkinnot eivät ole katoamassa.

Ryttyläinen-Korhonen arvioi, että myös esimerkiksi harjoittelut alueen työpaikoissa kiinnittävät opiskelijat koulun toiminta-alueeseen.

Liikunnanohjaajaksi opiskelevalla Tammistolla on kolmen päivän pituinen lähijakso Savonlinnassa kerran kuukaudessa. Kotona hän katsoo luentotallenteita, lukee kirjoja ja muita opetusmateriaaleja ja tekee tehtäviä.

Tammisto uskoo, että valitsisi yhä etäopiskelun, vaikka lähiopiskelu Raisiossa olisi mahdollista.

– Pidän siitä, että voin itse päättää, milloin teen koulujuttuja. Pidän myös työstäni, ja nyt minun ei ole tarvinnut luopua siitä.