Hallintovaliokunnan enemmistö kannattaa kiistellyn niin sanotun rajaturvallisuuslain voimassaolon pidentämistä.

Nykyisen lain voimassaolo on päättymässä heinäkuussa.

Valiokunnan mietintö valmistui tänään. Kiistellyn, myös käännytyslaiksi kutsutun, lain voimassaoloa halutaan jatkaa puolellatoista vuodella.

Laki mahdollistaa sen, että kaikkien turvapaikanhakijoiden hakemuksia ei tarvitse ottaa rajalla vastaan, turvapaikanhakijoita voidaan estää tulemasta maahan sekä käännyttää maasta ilman valituskelpoista päätöstä.

Valiokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokankaan (ps.) mukaan mietintö syntyi kivuttomasti, sillä edellisellä kerralla laki ”jumpattiin” pieteetillä kuntoon.

Peltokankaan mukaan laki on ainoa tehokas keino estää välineellistetty maahantulo. Euroopan turvallisuustilanne edellyttää lain voimassaolon jatkamista.

– Aivan rajan takana siihen tilanteeseen yksi syypää, joten meillä täytyy olla työkalut rajan ammattilaisille olemassa. Se työkalupakki on nyt kunnossa, Peltokangas sanoo.

Myös hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Pihla Keto-Huovisen (kok.) mukaan lain voimassaolon jatkaminen on välttämätöntä.

– Turvallisuuspoliittinen tilanne ei ole muuttunut ainakaan parempaan suuntaan viimeisen vuoden aikana. Tilanne on pysyvä. Vaikka nyt tilanne näyttää rajoilla vakaalta, se on näiden hallituksen määrätietoisten toimien ansiota, Keto-Huovinen kehuu.

Vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat

Valiokunta ei ollut yksimielinen. Vasemmistoliiton Anna Kontula ja vihreiden Tiina Elo jättivät mietintöön vastalauseen, jossa he vaativat lakiesityksen hylkäämistä.

Anna Kontulan mukaan maahantuloa on käytetty välineenä aina, eikä ilmiössä itsessään ole mitään uutta. Hänen mukaansa ihmisoikeuksia voimakkaasti loukkaavan lain tarpeellisuuden perustelu esimerkiksi salatulla tiedustelutiedolla ontuu.

Kontulan mukaan kansanedustajille annetut tiedot olivat ”luettavissa lehdistä”.

– Olen käynyt läpi esimerkiksi kaikki turvatilakuulemiset, ja näkemykseni on, että Suomen kansaa huijataan sanomalla, että julkiset perusteet eivät riitä, mutta on salaista tietoa, jonka valossa tämä on vakava ja tärkeä asia, joka on pakko tehdä. En ole kuullut mitään sellaista perustetta, Kontula sanoo.

Kontulan mukaan ongelmallista olisi myös, jos kyse olisi siitä, että näitä tietoja ei luovuteta kansanedustajille.

– Sehän tarkoittaisi, että me tekisimme vajailla tiedoilla päätöksiä tässä talossa.

Puheenjohtaja Peltokangas ihmettelee Kontulan kommentteja kansan huijaamisesta.

Peltokankaan mukaan lain perusteet ovat olleet koko kansan nähtävissä esimerkiksi aikana kun Venäjä päästi Suomen rajalle runsaasti turvapaikanhakijoita ilman vaadittavia asiakirjoja.

Vasemmistoliiton Kontulan mukaan myös lain voimassaolon pidentämiseen puolellatoista vuodella liittyvät ongelmat kytkeytyvät lain perustaviin valuvikoihin.

– Kun on kysymys perusolemukseltaan laittomasta ja epäeettisestä laista, pitkä aika on ongelmallisempi kuin lyhyt aika.

Kontulan mukaan on kiistatonta, että laki on kansainvälisen oikeuden, EU-oikeuden ja Suomen perustuslain vastainen.

– Ei ole oikein, että sen takia, että jokin vieras valta käyttää hädässä olevia ihmisiä osana omaa ulkopolitiikkaansa, me kieltäisimme näiltä ihmisiltä avun tilanteessa, jossa olemme kansainvälisen oikeuden mukaan velvollisia ja sitoutuneet apua antamaan.

Aiemmin myös perustuslakivaliokunnan enemmistö katsoi lausunnossaan, ettei lain voimassaolon jatkamiselle vuoden 2026 loppuun ole estettä.

Perustuslakivaliokunnassa kolme jäsentä, vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho, vihreiden Fatim Diarra ja SDP:n Elisa Gebhard, jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. He katsoivat, että perusteita perustuslain, ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kanssa ristiriidassa olevan lain voimassaolon jatkamiselle ei ole. Lakia ovat kritisoineet voimakkaasti etenkin oikeusoppineet.

Lain käyttöönotto vaatii aina valtioneuvoston erillisen päätöksen ja sillä varaudutaan tilanteeseen, jossa itäraja olisi mahdollista avata. Itäraja on ollut suljettu jo pitkään, ja lakia ei sen voimassaolon aikana ole kertaakaan otettu käyttöön.

Läpimeno vaatii vankan tuen

Kyseessä on niin sanottu poikkeuslaki, ja sen hyväksyminen viime vuonna vaati kansanedustajien laajan enemmistön tuen. Hallituspuolueet tarvitsivat siis läpimenoon vetoapua oppositiosta.

Äänestys oli hyvin tiukka, sillä puolesta äänesti 167 kansanedustajaa. Viiden kuudesosan enemmistön raja ylittyi vain parilla äänellä. Poissa äänestyksestä oli vain yksi edustaja.

Vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmien lisäksi sitä vastaan äänestivät hallituspuolue RKP:n Eva Biaudet sekä kuusi SDP:n kansanedustajaa.

SDP on oppositiopuolueista suurin ja sillä on tulevassa äänestyksessä ratkaiseva rooli. Puheenjohtaja Antti Lindtman toteaa, että SDP:n ryhmä tukee lain läpimenoa.

– Välineet, joilla rajojemme turvallisuudesta pidetään kaikissa oloissa huolta, ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin vuosi sitten. Siksi SDP tukee tämän rajaturvallisuuslain jatkoa, Lindtman sanoo.

Vaikka eduskuntaryhmän kanta on selvä, yksittäisten kansanedustajien irtiottoja tullaan kuitenkin todennäköisesti näkemään. Kun lain hyväksymisestä viime vuonna äänestettiin, sitä vastusti kuusi SDP:n kansanedustajaa.

Mikäli edustajilta tulee pyyntöjä äänestää ryhmän kannan vastaisesti, ne käsitellään normaaliin tapaan, aivan kuten viime vuonnakin, Lindtman toteaa.

SDP:n kansanedustajista lakia tuolloin vastustivat Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Nasima Razmyar ja Matias Mäkynen.

Seuraavaksi asia etenee eduskunnan suureen saliin. Laista on tarkoitus äänestää ensi viikolla.