Jyväskyläläinen Francine Uwizeye juo tänään kakkukahvit. Monien muiden tavoin hän juhlii peruskoulun päättymistä.

Hetkestä tekee erityisen se, että Uwizeye on 33-vuotias ja kuuden lapsen äiti. Hän on yksi noin 1 200 aikuisesta, jotka valmistuvat tänä keväänä peruskoulusta.

– Minun sydämessäni tämä tutkinto on iso juttu. Olen tehnyt todella paljon töitä ja rukoillut, että haluan valmistua tästä koulusta ja saada todistuksen, Uwizeye kertoo.

Kaikkiaan Suomessa on yli 5 500 aikuista peruskoululaista. Määrä on ollut lievässä kasvussa viime vuosina.

Aikuisten perusopetus on tarkoitettu pääasiassa oppivelvollisuusiän ylittäneille, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus.

Osa aloittaa opinnot luku- ja kirjoitustaidon opettelusta, osa siirtyy suoraan päättövaiheeseen, joka vastaa yläluokkien opintoja. Jokaiselle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Francine Uwizeye aloitti aivan alkeista eli lukutaitovaiheesta vuonna 2018. Koulunkäynti on välillä ollut useamman vuoden tauolla vanhempainvapaiden takia, mutta nyt pitkään tavoiteltu valmistuminen on totta.

– Vasta kun saan todistuksen käteeni uskon, että minä sain sen, Uwizeye nauraa.

Maahanmuuttajien koulutustausta näkyy opinnoissa

Valtaosa, eli noin 90 prosenttia, peruskoulua käyvistä aikuisista on maahanmuuttotaustaisia.

Yleisin ikäryhmä on 17–25-vuotiaat, mutta kuusikymppisetkin tekevät peruskouluopintoja.

Maahanmuuton tilanteet vaikuttavat suoraan aikuisten peruskouluopetuksen kysyntään, kertoo Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian koulutuspäällikkö Auli Turjanmäki.

– Tämä on sillä tavalla turbulentti ala, että meillä näkyy nopeasti Suomeen tulijoiden määrä, Turjanmäki sanoo.

Esimerkiksi ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden joukossa on oppivelvollisuusikäisiä nuoria, jotka keskittyvät aikuisten perusopetuksessa pääasiassa suomen kielen opiskeluun.

Myös suomalaisten opiskelijoiden määrä aikuisten perusopetuksessa on hieman kasvanut, koska oppivelvollisuusikä nostettiin 18 vuoteen. Jos nuori ei saa peruskoulun päättötodistusta, opinnot voivat jatkua aikuisten perusopetuksessa.

Yksi opetuksen erityisryhmä ovat vangit.

Koko peruskoulu viidessä vuodessa

Francine Uwizeye on syntynyt veristen konfliktien riivaamassa Kongossa ja kasvanut Ruandan pakolaisleireillä.

Niissä lapsille järjestettiin koulua, jossa Uwizeye kertoo oppineensa lukemaan ja kirjoittamaan Ruandan kansallisella kielellä, kinyarwandaksi.

Suomeen Uwizeye perheineen tuli vuonna 2014. Kun hän palasi kouluun, opinnot piti käytännössä aloittaa alusta.

– Kun ihmiset ovat kysyneet mitä opiskelen, on välillä ollut pelottavaa myöntää, että olen vielä peruskoulussa, hän kertoo.

Aikuisopiskelijoille peruskoulu on vaativa paketti. Koko oppimäärä pitäisi suorittaa päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa. Valtionosuusrahoituksen piiriin voi kuulua kuitenkin vielä viidennenkin vuoden.

Jos koulunkäynti ei ennestään ole tuttua, myös opiskelutaidot pitää opetella, kertoo opetusneuvos Teijo Koljonen Opetushallituksesta.

– Se on haastavaa, etenkin jos kielitaito on alussa heikko. Menee aikaa ennen kuin pystyy opiskelemaan oppiaineiden sisältöjä, Koljonen kertoo.

Peruskoulun biologia yhdessä kurssissa

Aikuisten opetuksen sisällöt ovat hieman suppeammat kuin lapsilla.

Esimerkiksi fyysiikkaa, kemiaa ja biologiaa opiskellaan vain yhden kurssin verran eli 28 oppituntia. Koko peruskoulun oppisisältö pitäisi omaksua tässä ajassa.

Turjanmäki kritisoi tilannetta sekä oppilaitosten että opiskelijoiden kannalta vaikeaksi.

Joustoja osaamisen tasossa ei kuitenkaan voida tehdä, koska todistuksella haetaan jatko-opintoihin.

– Samat tiedot ja taidot pitäisi saavuttaa. Aikuisten perusopetuksesta ei voi saada hyviä numeroita helpommalla, Koljonen sanoo.

Kakku on jo tilattu

Francine Uwizeye haaveilee seuraavaksi lähihoitajan opinnoista ja töihin pääsystä.

Koko perhe on odottanut hänen valmistujaispäiväänsä. Myös sukulaiset ja ystävät on kutsuttu juhlimaan Uwizeyen ensimmäistä koulutodistusta.

– Olen tilannut kakkua ja kutsunut sisarukset, äidin ja ystäviä meille kotiin, hän kertoo.