Tuhoutuneesta ydinvoimalasta löydetyt sienet eivät vain selviä radioaktiivisessa ympäristössä, vaan näyttävät jopa hyötyvän siitä. Tutkijoiden mukaan jotkut sienet vaikuttaisivat käyttävän radioaktiivista säteilyä peräti energian lähteenä.

– Olisi erittäin poikkeuksellista, että radioaktiivista säteilyä voi käyttää energian lähteenä, Helsingin yliopiston mikrobiologian vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen sanoo.

Hän muistuttaa, että sienet ovat loistavia sietämään karujakin olosuhteita. On kuitenkin eri asia sietää jotain olosuhdetta kuin kukoistaa siinä.

Ukrainalaistutkijat julkaisivat 2000-luvun alussa tutkimuksen, jonka mukaan tuhoutuneesta ydinvoimalasta löytyneet sienet kestävät tappavaa radioaktiivista säteilyä. Voimalasta löytyneet mustanpuhuvat sienet erittivät runsaasti melaniinia eli pigmenttiä, joka suojaa myös ihmisen ihoa UV-säteilyltä. Tutkijat havaitsivat, että melaniinia sisältävät sienisolut kasvoivat säteilyaltistuksen jälkeen voimakkaammin kuin solut, joista melaniini puuttui.

Tämä on herättänyt kysymyksen siitä, voiko melaniini auttaa sientä sieppaamaan ja hyödyntämään energiaa suoraan säteilystä.

Myös Tiedetrippi-podcastissa haastateltu kasvimikrobiologi Janne Koskimäki suhtautuu epäillen siihen, että kyse olisi niin sanotusta radiosynteesistä, missä säteilyä käytetään energiantuotantoon melaniinivälitteisesti.

Vielä on siis epäselvää, kuinka Tšernobylistä löydettyjen sienien prosessi toimii.

Tutkimus on yksi esimerkki sienien monipuolisista ominaisuuksista, joista valtaosa on vielä selvittämättä. Sienien toivotaan tarjoavan tulevaisuudessa ratkaisuja niin terveydenhuollon kuin ekologisen rakentamisen haasteisiin.

Yli 90 prosenttia sienilajeista on tuntemattomia

Biologit luulivat sieniä aiemmin kasveiksi ja vasta DNA-menetelmien kehittyminen on mahdollistanut sienien kunnollisen tutkimisen. Sienien maanalaiset rihmastot muodostavat valtavan verkoston, joista monet kasvit ja eläimet ovat riippuvaisia.

Sieniä ei kasva vain metsissä, vaan niitä on joka paikassa: aavikoilla, jäätiköillä, merenpohjassa, suolistossa, ihon pinnassa ja jopa ilmassa.

– Joka hetki hengität sisään vaikka kuinka monta sataa sieni-itiötä, mikrobiologi Sari Timonen sanoo.

Maailmankuulu sienitutkija Merlin Sheldrake kirjoittaa hittikirjassaan Näkymätön valtakunta, että yli 90 prosenttia sienilajeista on vielä kuvaamatta. On siis paljon sellaista, mitä emme vielä sienistä ja niiden toiminnasta tiedä.

Sienistä apua alkoholismin hoitoon ja ekologisiin materiaaleihin

Sienien ominaisuuksia tutkitaan usealla eri alalla. Lääketieteessä ollaan kiinnostuneita etenkin psilosybiinien, niin sanottujen taikasienien, vaikutuksesta mielenterveysongelmien hoitoon. Suomessakin on tutkittu synteettisen psilosybiinin ja terapian yhdistelmää alkoholiriippuvuuden parantamiseen.

NASA puolestaan tutkii, kuinka sienistä voisi kasvattaa asumuksia Kuuhun ja Marsiin.

Sienillä ja bakteereilla voi olla rooli myös siinä, miten fossiilisten raaka-aineiden käytöstä voitaisiin päästä eroon.

The Guardian kertoo, kuinka 2024 Namibiaan nousi ensimmäinen talo, jossa sienirihmastosta tehty materiaali toimii talon kantavana rakenteena. Hankkeen takana on Mauritiuksella ja Namibiassa toimiva Mycohab-säätiö.

Vuonna 2007 perustettu yhdysvaltalaisyritys Ecovative on yksi sieniperäisen materiaalien suurimmista nimistä. Yritys valmistaa rakennnusmateriaalien lisäksi sienirihmastoista mm. lihan korvikkeita ja tekstiilejä, sekä pakkausmateriaaleja, muun muassa Ikealle.

BBC on koonnut esimerkkejä, miten muotimaailma on etsinyt sienistä korviketta nahalle. Esimerkiksi vaatejättiläinen Adidas on valmistanut sienirihmastosta tennarit ja vaatesuunnittelija Stella McCartney on luonut sieniperäisestä materiaalista laukkuja ja nahkaa jäljitteleviä asuja.

Sienien ominaisuuksien rajat eivät ole vielä tulleet vastaan.