– Sellaisia tavallisia keskitason oppilaita meillä on huomattavan vähän. On joko niitä, jotka pärjäävät todella hyvin tai niitä, jotka pärjäävät heikosti. Keskitason oppilaat tuntuvat kadonneen jonnekin.

Näin kertoo Vantaan Myyrmäen koulun aineenopettaja Kai Ruokojärvi omista havainnoistaan.

Ruokojärvi on toiminut viitisen vuotta historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajana kolmessa eri yläkoulussa, ja sama ilmiö on toistunut kaikissa niistä. Ruokojärven mukaan hänen kollegansa ovat tehneet samanlaisia havaintoja.

Mihin keskikasti sitten tuntuu hävinneen?

– Oma tuntemus on, että enemmän he ovat siirtyneet arvosana-asteikon alapäähän. Erityisesti seiskan oppilaat ovat hävinneet. Arvosanat meinaavat jäädä vitoseen, ja nekin vaativat aika löyhää arviointia ja helppoja kokeita, että heikoimmat saadaan läpi, Ruokojärvi sanoo.

Ruokojärven havainnot saavat jonkin verran vahvistusta kansallisen tason tutkimuksista.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi teki saman havainnon 9. luokan matematiikan arvioinnissa vuonna 2021, kertoo Karvin arviointiasiantuntija Annette Ukkola.

– Osaaminen ei noudattanut normaalijakaumaa, kuten aiempina vuosina, vaan osaaminen oli jakautunut kolmeen populaatioon. Oli keskitasoisia oppilaita, mutta heitä oli vähemmän kuin aiemmin. Selvästi erottui keskitasoa heikommat ja toisaalta edistyneet oppilaat.

Vielä on epävarmaa, meneekö tulos koronapandemian piikkiin ja jää yksittäiseksi havainnoksi, vai onko ilmiö pysyvä.

Toisaalta tämän vuoden keväällä julkaistussa 6. luokan oppimistulosten pitkittäisarvioinnin alustavissa tuloksissa tehtiin samankaltainen havainto.

– Ensimmäisissä tuloksissa näytti siltä, että matematiikassa keskitasoisia oppilaita olisi vähemmän, ja osaaminen olisi painottunut vähän keskitason alapuolella ja keskitason yläpuolella oleviin. Mutta tämä vaatii vielä tarkempia analyyseja, Ukkola sanoo.

”Arvosanoissa selvää inflaatiota”

6. luokan arvioinnissa havaittiin oppilaiden osaamisen ja opettajien antamien arvosanojen ero.

Karvin arvioinnissa alle viidesosa oppilaista saavutti äidinkielessä opetussuunnitelman kriteerien mukaisen hyvän osaamisen eli vähintään arvosanan 8. Silti 81 prosenttia tytöistä ja 58 prosenttia pojista sai opettajaltaan todistukseen arvosanan 8, 9 tai 10.

– Arvosanoissa on selvää inflaatiota. Hyvään osaamistasoon yltäviä oppilaita on vähemmän, mutta arvosanoissa kaseja ja parempiakin numeroita kuitenkin on ihan reilusti.

Sama ilmiö nähtiin myös 9. luokan matematiikan arvioinnissa vuonna 2021. Tuolloin verrattiin oppilaiden osaamisen kehittymistä ja opettajien antamia arvosanoja pidemmällä aikavälillä. Arvosanan 8 sai matematiikassa lähes samalla osaamistasolla, jolla vuonna 2000 sai arvosanan 6.

– Kun osaamistasoa verrattiin eri vuosina, kaikissa arvosanaluokissa osaaminen oli laskenut. Kympin oppilaskin osaa nyt vähemmän kuin aiempina vuosina, Ukkola sanoo.

Vaatimustaso on laskenut

Osaltaan kyse voi olla siitä, että uudet 6. luokan osaamisen kriteerit ovat olleet käytössä vain vähän aikaa, eivätkä kaikki opettajat ole ehtineet perehtyä niihin.

Ukkolan mukaan opettajat ovat myös laskeneet vaatimustasoaan ja pyöristäneet arvosanoja ylöspäin.

– Aiemmassa arvioinnissamme yli kolmannes opettajista on kertonut madaltaneensa tavoitteita usein ja 38 prosenttia joskus. Eli he eivät vaadi yhtä paljon kuin aiemmin. Ongelma on, että ei verrata arvosanoja ja kriteerejä toisiinsa vaan ajatellaan, että kaikkia arvosanoja pitää tulla, tai käytetään kokeiden arvosanataulukoita ilman kriteerejä.

Aineenopettaja Kai Ruokojärvi tunnistaa opettajien taipumuksen pyöristää arvosanoja ylöspäin.

– Arviointi on tämän työn vaikein osa. Yritän itse järjestää useampia kokeita ja teettää erilaisia tehtäviä. Onko oikea numero 6, 7 vai 8, voi olla välillä vaikea sanoa. Voisi uskoa, että taipumusta ylöspäin pyöristämiseen voi olla, mutta itse olen yrittänyt pitää kiinni kriteereistä ja samaan olen nähnyt muidenkin opettajien pyrkivän.

Arviointiasiantuntija Annette Ukkola on ilmiöstä huolissaan.

– Jos oppilaalle tulee viesti, että tämä riittää, niin eihän se motivoi ponnistelemaan yhtään enempää. Se väistämättä näkyy kansallisestikin. Jos kasin saa liian helposti, voi olla, että aika paljon jää oppimatta.

Opetustyö vaikeutuu

Oppilaiden osaamisen eriytyminen vaikuttaa paljon myös opettajan työhön, Kai Ruokojärvi kertoo.

– Se on tasapainoilua. Ne, jotka ovat hyviä, saavat hetkessä tehtyä tehtävät, joiden tekemiseen joillain menee koko tunti. On iso työ, että saa molempia opetettua.

Ruokojärven mukaan kaikki lähtee kotoa. Oppilaista näkee, kenelle on kotona luettu ja kenen kanssa on pelattu esimerkiksi sanapelejä. Ruokojärvi näkee myös sen, kenen kotona katsotaan uutisia ja keskustellaan maailman menosta.

Lisää tukea tarvittaisiin Ruokojärven mielestä myös kouluihin: enemmän erityisopettajia ja ohjaajia, joilla olisi aikaa auttaa yksittäisiä oppilaita.

– Olen aika huolissani. Jos peruskoulusta selviäminen on hyvin vaikeaa, voi työelämään meno olla hyvin vaikeaa.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.