Tutkijan ja maanviljelijän mukaan Suomessa ei ole ymmärretty kunnolla, miten vaikea jauhelihapulaa on ratkaista.

Vaikka maanviljelijä Hannu Karppila Kangasalta päättäisi tänään lisätä naudanlihan tuotantoa, tulos näkyisi kaupan tiskillä vasta vuosien päästä.

– Viisi vuotta menee helposti, Karppila sanoo.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik pitää arviota oikeansuuntaisena. Hän sanoo, ettei tilanteeseen ole kuin yksi ratkaisu.

– On vain yksi keino. Se on hintojen nostaminen.

Hintojen nostaminen ei lisää tuotantoa, mutta se vähentää kysyntää. Tämä nähtiin vasta Suomessa, kun naudanlihan kulutus väheni yleisen hintojen nousun takia. Hintojen pudottua kysyntä taas nousi niin, että jauhelihatiskit alkoivat tyhjentyä.

Lihan kasvattaminen kestää

Mistä viiden vuoden arvio sitten tulee?

– Jos nyt päätän, että siemennytänkin vasikan, enkä teurasta sitä, se poikii kahden vuoden ikäisenä. Tästä hetkestä menee 3,5 vuotta siihen, kun ensimmäinen tuotantoa lisäävä eläin on menossa teuraaksi, Karppila selittää.

Lisäksi maanviljelijä tarvitsee lisää peltoa, rehua ja navettatiloja uusille eläimille. Tämä taas vaatii lupia ja aikaa.

– Puhutaan äkkiä viidestä vuodesta ennen kuin se ihan oikea lisäys tulee, Karppila sanoo.

Tätä ennen jauhelihapula pahenee. Tuotanto vähenee hetkellisesti, kun vasikka ei lähdekään teuraaksi 1,5 vuoden päästä, vaan se siemennetään.

Maitotuotteiden kulutus on vähentynyt

Jauhelihapulaa Suomessa on pahentanut se, että suurin osa lihasta tulee lypsykarjasta eikä emolehmistä, kuten Karppilan tilalla.

Yksi lehmä tuottaa yhä enemmän maitoa elämänsä aikana. Siksi vasikoita ei synny niin paljon. Maitotuotteiden kulutus on vähentynyt, ja vasikoita syntyy yhä vähemmän.

– Kehitystä ei voi kääntää, ellei maitotuotteiden kulutus kasva tai ellei Suomen maitotuotteiden vienti kasva, Csaba Jansik sanoo.

Hän ei pidä kotimaan kulutuksen kasvua realistisena, mutta luottaa viennin kääntyvän kasvuun.

Tuottajalle maksetaan vähän Suomessa

Naudanlihantuottajat ovat vaikeuksissa alhaisten tuottajahintojen vuoksi. Ne ovat olleet pitkään kaukana EU-maiden keskiarvosta.

– Suomen ja EU:n keskihintojen välillä on nyt on ennätyssuuri ero , Csaba Jansik sanoo.

Kun Suomessa tuottaja on voinut saada naudanlihasta alle viisi euroa kilolta, Irlannissa on saanut jopa yhdeksän euroa kilolta ja EU:ssa keskimäärin yli kuusi euroa.

Jansikin mukaan lihan tuominen ulkomailta ei ole järkevää kaupoille, sillä ulkomainen liha maksaa kotimaista enemmän. Toiseksi suomalaiset ovat tottuneet syömään kotimaista lihaa.

Hannu Karppila epäilee, riittäisikö eurooppalaista lihaa edes Suomeen, jossa hinnat ovat alhaiset. Suomalaiset voivat karttaa hänen mukaansa myös amerikkalaista lihaa, jossa on käytetty antibiootteja.

150 eläintä ei riitä elättämään

Karppilan tilalla on vasikat mukaan lukien 150 eläintä. Se ei vielä riitä yhden ihmisen toimeentuloon. 62-vuotias Karppila saa osa-aikaeläkettä.

– Pitäisi pystyä investoimaan ja saada itselle palkkaa, mutta jompaakumpaa ei saa.

Hän omistaa tilan yhdessä poikansa kanssa. Poika käy tilan ulkopuolella töissä. Tila saa tulonsa suoramyynnistä.

”Lopettaminen käy nopeasti”

Karppilan ja monen muun tilan tulevaisuus riippuu siitä, nousevatko hinnat lähiaikoina. Kauppojen ja lihatalojen sopimukset ovat salaisia ja pitkiä, eikä erikoistutkijakaan tiedä, milloin seuraavat hinnat lyödään lukkoon.

Moni tuottaja on ehtinyt lopettaa.

– Lopettaminen käy nopeasti. Yksi soitto, ja teurastaja tulee viikon kuluessa, Hannu Karppila.

Hän sanoo, että lähes joka kerta teurastajan kuormassa on ollut jonkun tuottajan viimeiset lehmät.

Samalla tiellä, jolla Karppilan tila on, oli kymmeniä vuosia sitten 20 lypsykarjatilaa.

– Nyt on yksi tila.

Hannu Karppila tunnustaa olevansa parantumaton optimisti. Tämä on saanut jatkamaan vuonna 1540 aloitettua sukutilaa.

– Toivottavasti omalle pojalle olisi tätä paremmat lähtökohdat.