Kesäkaupunkina tunnetun Hangon rajalla, metsän siimeksessä on valtavien kivilohkareiden rivistö. Se kertoo Suomen eteläkärjen synkästä historiasta.

Vuosi sitten laajennetun Hankoniemen rintamamuseon johtajalle Jörgen Engroosille lähimaasto ja sen kätkemät tarinat ovat hyvin tuttuja.

– Me emme ole pelkästään sotamuseo, vaan esittelemme nimenomaan myös siivilien kohtaloita, perheitä, jotka joutuivat jättämään kotiinsa. Osa palasi, osa ei.

Suomi joutui vuokraamaan Hankoniemen Neuvostoliitolle merisotatukikohdaksi talvisodan päättäneen rauhansopimuksen mukaisesti maaliskuussa vuonna 1940.

Hangon asukkaat evakuoitiin kaupungista kymmenessä päivässä.

Osa puolustuslinjasta on edelleen sijoillaan

Vuokra-ajan alettua Suomessa heräsi huoli siitä, että Hankoon asettuneet neuvostojoukot saattaisivat hyökätä sisämaahan, erityisesti Helsinkiin.

Näin syntyi Harparskogin puolustuslinja, joka kulkee Hankoniemen poikki.

Linjaan kuului muun muassa näyttävä, kuusi kilometriä pitkä panssarieste sekä kymmeniä bunkkereita, korsuja, tykkiasemia ja konekivääripesäkkeitä.

Osa rakenteista on yhä näkyvissä maastossa.

Bromarvin saaristosta Snappertunaan yltävän puolustuslinjan kokonaispituus on yhteensä 40 kilometriä.

Neuvostoliitto oli hyvin tietoinen pikavauhtia rakennetusta puolustuslinjasta. Hankoniemelle sijoitetut joukot eivät lopulta hyökänneet maitse Suomen puolelle.

Jatkosodan raaimmat taistelutantereet olivat Hankoniemeä ympäröivässä saaristossa, mutta myös Lappohjan maastossa käytiin yksittäisiä taisteluita.

Esimerkiksi rintamamuseon vieressä kohoava mäki on nimeltään Kuoleman kukkula.

Hankoniemen rintamamuseo on kasvattanut suosiotaan viime vuosina – mahdollisesti Ukrainan sodan vaikutuksesta.

– En uskalla vetää yhtäläisyysmerkkiä näiden asioiden välille, mutta ei sota ole ainakaan meidän suosiota laskenut, Jörgen Engroos pohtii.

Toissa vuonna museossa vieraili 11 000 ja viime vuonna kävijöitä oli 13 000. Myös alkuvuosi on ollut vilkas.

Engroos on toiminut Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikkönä, joten hän osaa arvioida Hankoniemen strategista merkitystä myös nykyaikaisen maanpuolustuksen näkökulmasta.

– Hanko on aina ollut tärkeä alue, ja on sitä edelleen. Hankoniemi on koko Suomen rannikon eteläisin osa ja Suomenlahden suu, joten täältä voi valvoa kaikkea Suomenlahden sisääntuloliikennettä.

Ukrainan ja Venäjän välistä sodankäyntiä Engroos ei kovin mielellään seuraa.

– On liian masentavaa katsoa, mitä maailmassa tapahtuu. Historia toistaa itseään.

Nuoret tärkeä kohderyhmä

Erityisen mielellään Engroos esittelee rintamamuseota nuorelle yleisölle.

Hangon ja naapurikaupunki Raaseporin kaikki kahdeksasluokkalaiset vierailevat museossa vuosittain osana historian opintoja.

– Pidän nuorta sukupolvea tärkeänä kohderyhmänä, jotta he ymmärtävät, mitä vanhemmat sukupolvet ja sotaveteraanit ovat tehneet sen eteen, että me voimme elää näin hienossa maassa.

Vuokra-aika Hankoniemellä jäi lopulta vajaan parin vuoden mittaiseksi. Neuvostojoukot poistuivat kaupungista joulukuun alussa vuonna 1941.

Sen jälkeen Hangossa alkoi valtava jälleenrakennusurakka. Kaupunkia oli pommitettu jo talvisodassa ja sen lisäksi neuvostojoukot miinoittivat ja tuhosivat paikkoja vuokra-ajan päätteeksi.

Vuonna 1987 perustetun Hankoniemen rintamamuseon ylläpidosta vastaa Länsi-Uudenmaan sotahistoriallinen yhdistys.

Paikalliset asiantuntijat ja veteraanit kertovat Hangon tapahtumista vuonna 2021 julkaistussa dokumentissa Harparskoglinja - Länsirintama Neuvostoliittoon: