Soita, metsiä, lehtoja, lintuvesiä ja muita järviä sekä puroja ja lähteitä. Niistä on Lounaismaan kansallispuisto tehty, jos eduskunta hyväksyy lain alueen perustamisesta.Kyseessä on Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla, Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Turun, Laitilan ja Euran kuntien alueilla sijaitsevasta noin 11 000 hehtaarin laajuisesta maa-alasta.

Kansallispuisto ei olisi yhtenäinen kokonaisuus, sillä se muodostuu paristakymmenestä erillisestä alueesta.

– Manner-Suomen eteläosan kansallispuistoista enemmistö on tilkkutäkkimäisiä. Se johtuu siitä, että valtio ei omista eikä ole saanut hankittua suurempia yhtenäisiä alueita. Kyseessä on luonnollinen ratkaisu, koska etäisyydet ovat lyhyitä. Alueilta toiselle kuljetaan olemassaolevaa tie- ja polkuverkostoa pitkin, kertoo kansallispuistoaloitteen kokoaja Osmo Kivivuori Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiristä.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan luonnonsuojelupiirien edustajat luovuttivat kansallispuistoaloitteen tiistaina ympäristöministeriöön. Seuraavaksi vuorossa ovat hankkeen viranhaltijavalmistelu ja asianosaisten kuuleminen. Kyseessä on pitkä prosessi.

– Hanketta helpottaa se, että kyse on valtion maista. Kansallispuiston maaliin saattaminen kestää joka tapauksessa useita vuosia, korostaa Osmo Kivivuori.

Uuteen kansallispuistoon liitettäisiin myös jo olemassaolevat Kurjenrahkan kansallispuisto ja Vaskijärven luonnonpuisto. Uutta luonnonsuojelulailla perustettua aluetta muodostuisi noin 2 000-3 000 hehtaaria.

Suojelualueiden lähistön asukkaat ovat esittäneet huolensa maa-alueidensa arvon laskusta ja käyttörajoituksista, jos kansallispuisto toteutuu.

– Kyllähän se koetaan uhaksi yksityisen maanomistuksen ja elinkeinojen harjoittamisen kannalta. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi puukaupan vaikeutumista, sillä metsäyhtiöt eivät välttämättä tee sopimuksia alueilla, jotka ovat luonnonsuojeluarvoilla paineistettuja. Menetykset voisivat olla valtavan suuria, katsoo MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Harri Livén.

Livénin mielestä maanomistajien ja paikallisyhteisöjen kanssa ei keskusteluja juuri ole käyty.

Osmo Kivivuoren mielestä huolenaiheet ovat turhia. Maanomistajien kannat huomioidaan kuulemisvaiheessa. Kansallispuiston läheisyys ei aiheuta käyttörajoituksia.

– He ovat ihan samassa asemassa suhteessa maanomistukseensa kuin kaikki muutkin suomalaiset. Oli kansallispuisto lähellä tai ei.