Suomussalmen kunta tavoittelee tänä vuonna edellisvuosia isompaa tuottoa puun myynnillä. Se tarkoittaa hakkuita.

Tällä kertaa hakkuukohteet ovat osalle kuntalaisista niin läheisiä, että ne saivat joukon kuntalaisia aktivoitumaan.

Tänä vuonna tavoitteena on saada puukaupoilla 300 000 euroa. 2024 tilinpäätöksessä kunnan puumyynnin osuus oli 228 000 euroa ja sitä edellisenä vuonna 113 000 euroa.

Moni vastustaa kuntakeskus Ämmänsaaren lähistöllä olevan Pitämänkankaan metsän hakkaamista ja Säynäjäsuon suojelualueen sisällä olevan Syväjärvenkankaan harvennushakkuuta.

Alueisiin liittyvän kuntalaisaloitteen on allekirjoittanut yhteensä 256 henkilöä, joista 163 on suomussalmelaisia.

Kuntalaisaloitteen toinen vastuuhenkilö Pekka Moilanen perustelee, miksi kuntalaiset kyseenalaistavat metsien myyntiä kyseisistä kohteista.

– Tämä on taajaman lähellä olevaa virkistysmetsää. Tällaista vanhaa, noin 140-vuotiasta metsää, ei ole näin lähellä taajamaa Suomussalmella muualla kuin Ämmänsaaressa, jossa on palanen pikkuisen vanhempaakin metsää.

Pitämänkankaan päätehakkuu, pienaukkohakkuu ja harvennushakkuu koskee vajaata 30 hehtaaria. Yksistään sen arvo on 199 000 euroa. Korkealla oleva puun hinta houkuttelee myymään.

– Tässä puun hinnassa on myös positiivinen puoli. Euromääräinen tavoite saadaan täytettyä huomattavasti pienemmällä pinta-alalla kuin vaikka kymmenen vuotta sitten, sanoo tekninen johtaja Niina Kinnunen.

Syväjärvenkangas välttyi valtion hakkuilta aiemmin, nyt kunta aikoo tehdä ne

Kunnan omistamissa metsissä on Niina Kinnusen mukaan harvennushakkuita rästissä muun muassa Syväjärvenkankaalla.

Syväjärvenkangas oli esillä jo 2017, koska Metsähallitus suunnitteli alueelle hakkuita, joita kuntalaiset vastustivat. Suomussalmen kunta päätyi tekemään valtion kanssa tilusvaihdoksen 2018 tilannetta rauhoittaakseen. Kunnan maita päätyi valtiolle ja Syväjärvenkangas päätyi kunnan omistukseen.

Kuntalaisaloitteen tekijät esittävät nyt, että Syväjärvenkangas suojeltaisiin. Metsä ei kuitenkaan ole suojelukelpoista. Pekka Moilanen yllättyi, kun hänelle selvisi, että Syväjärvenkankaalle on suunniteltu harvennusta 40 hehtaarille.

– Meillä oli ajatus, että kun kunta sen lunastaa, niin sitä ei hakata. Alue on sellaista, että normaalissa talousmetsässä se olisi harvennushakkuun paikka. Mutta kun se on virkistys- ja retkeilyaluetta, niin ei sellaista ole asiallista hakata, sanoo Moilanen.

Alue ei ole koskematonta, ja kunnan näkökulmasta se on talousmetsää. Teknisen johtajan Niina Kinnusen mukaan siellä näkyvät edelleen aiempien hakkuiden urat, joissa kulkee osittain reittipolkujakin.

Hän muistuttaa, että tilusvaihdon yhteydessä valtuutetut eivät tehneet päätöstä alueen suojelusta tai siitä, että se rajattaisiin metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle.

Suomussalmen metsätyöryhmä, jossa on ollut sekä teknisen lautakunnan että kunnanhallituksen edustajia, on linjannut, että päätehakkuualueita ei Syväjärvenkankaalle tule. Kinnusen mukaan harvennushakkuu on talvileimikko eli sulan maan aikaan alueella ei liikuta metsäkoneilla.

Kolmas kuntalaisaloitteen tekijöitä huolettava alue on kunnan keskustassa oleva Kyynäspäänniemi, joka näkyy kunnan metsäsuunnitelmassa yhtenä poimintahakkuukohteena, mutta päätöksiä alueen puun myynnistä ei ole tehty.

– Kyynäspäänniemestä ei ole pyydetty tarjouksia. Tällä hetkellä siihen ei ole aktiivisia toimenpiteitä tulossa, kertoo Kinnunen.