Häkkikanaloiden osuus Suomen kananmunatuotannossa jatkaa nopeaa laskuaan.

Vielä vuonna 2019 noin 60 prosenttia munien tuotannosta tapahtui virikehäkeissä. Alkuvuodesta 2025 luku oli laskenut alle 20 prosentin.

Virikehäkillä tarkoitetaan häkkejä, joissa kanoilla on pesä, pehkua ja orsi. Kutakin kanaa kohden on oltava tilaa vähintään 750 neliösenttimetriä.

Viidessä vuodessa lattia- eli avokanalat ovat syrjäyttäneet häkit yleisimpänä tuotantotapana. Lattiakanaloissa kanat elävät vapaammissa oloissa, esimerkiksi isossa kanalahallissa.

Muutoksen yhtenä syynä on kuluttajien toive eettisemmästä ja kestävämmästä ruoantuotannosta.

– Alalla on vastattu kaupan ja kuluttajien toiveisiin, ja elinkeinoa yritetään koko ajan kehittää. Suunta on vapaampiin tuotantomuotoihin, sanoo Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.

Myös kauppaketjut ohjaavat muna-alan käytäntöjä. Kesko on ilmoittanut lopettavansa virikehäkkimunien myynnin tämän vuoden loppuun mennessä ja S-ryhmä vuonna 2026. Lidl on jo lopettanut häkkimunien myymisen.

Lehtilä uskookin virikehäkkien määrän vähentyvän entisestään.

EU kieltämässä häkit

Siirtymää vauhdittaa tulevaisuudessa häämöttävä EU:n niin sanottu häkkikielto.

Euroopan komissio puolsi vuonna 2021 tuotantoeläinten häkkikasvatuskieltoa vaativaa End the cage age -kansalaisaloitetta. Aloitteen allekirjoitti liki 1,4 miljoonaa ihmistä.

Toteutuessaan kielto voisi koskea muun muassa munivia kanoja, emakoita, vasikoita, kaneja ja hanhia.

Komission esitystä odotetaan vuoden 2026 alkupuolella. Sen jälkeen asiaa käsitellään EU:ssa todennäköisesti vuosia, sanoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola.

– Se on ääneen sanottu tavoite, että häkkikasvatuksesta tullaan luopumaan jossain vaiheessa.

Suomalaisten tuotantokanaloiden muutos on niin pitkällä, että kiellon astuessa voimaan on häkkejä todennäköisesti enää vähän.

– Mikäli EU:ssa päädytään kieltämään häkkituotanto, sillä tuskin ehtii olla suurta vaikutusta kotimaiseen tuotantoon, sanoo Siipikarjaliiton Veera Lehtilä.

Eläinlääkäri kannattaa siirtymää

Komission piti antaa ehdotuksensa häkkikiellosta jo syksyllä 2023. Sittemmin eläinsuojelujärjestöt ympäri Euroopan ovat patistaneet EU:ta.

Kieltämistä perustellaan sillä, etteivät häkit mahdollista lajityypillistä elämää eläimille.

Samaa mieltä on virikehäkkikanaloiden tarkastuksia tekevä Lounais-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sofia Väärikkälä.

– Kanat eivät pysty niissä toteuttamaan kaikkia lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, kuten hiekassa kylpemistä tai kuopsuttelua ja nokkimista.

Väärikkälän mukaan Suomen häkkikanaloissa valtaosassa kohdellaan kanoja eläinsuojelulain mukaisesti.

– Eläinlääkärinä näkemykseni kuitenkin on, ettei häkeissä eläinten hyvinvointi toteudu. Kannatan tuotantotapoja, joissa se toteutuisi paremmin.

Salakuvat johtivat eläinsuojeluilmoitukseen

Kansainvälinen kanojen parempia elinoloja ajava Open wing alliance -verkosto julkaisi kesäkuussa salakuvia ja -videoita häkkikanaloista 37 eri maasta.

Mukana on kuvia, joiden verkosto kertoo olevan varsinaissuomalaisesta häkkikanalasta. Kuvien tarkoitus on kiinnittää huomiota häkkikanojen elinoloihin.

Kuvissa kanoilta puuttuu runsaasti sulkia ja höyheniä. Osassa kuvia on myös kuolleita kanoja, joiden päällä munivat kanat kävelevät.

Läänineläinlääkäri Sofia Väärikkälä arvioi kuvissa näkyvän tuotannon loppuvaiheessa olevia kanoja. Sulkien lähtöön voi vaikuttaa hankaus metallista häkkiä vasten.

Oikeutta eläimille -järjestö kertoo Ylelle tehneensä kanalasta eläinsuojeluilmoituksen. Ylen tavoittama valvontaeläinlääkäri kertoo käyneensä kyseisessä kanalassa ilmoituksen jälkeen. Hän ei löytänyt tuotanto-oloista huomautettavaa.

Yle ei kerro kanalan tai valvontaeläinlääkärin nimeä, koska kanalaan ei kohdistu viranomaisten selvitystoimia tai rikosepäilyä.