Ulkomaisten opiskelijoiden mukana Suomeen muuttavien perheenjäsenten määrä on kasvanut rajusti muutamassa vuodessa.

Euroopan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden perheenjäsenten jättämiä oleskelulupahakemuksia on nyt kahdeksan kertaa enemmän kuin vielä vuonna 2021.

Viime vuonna ensihakemuksia tuli vajaat 8 000 ja jatkohakemuksia 4 000, selviää Maahanmuuttovirasto Migrin tilastoista. Tänä vuonna Migri arvioi hakemusmäärien nousevan 15 000:een, mikä olisi ennätysmäärä.

Opiskelijoiden perheenjäsenten oleskelulupahakemukset ovat jo tänä vuonna ensimmäistä kertaa ohittaneet työntekijöiden perheenjäsenten hakemusmäärät.

Suomeen tulevat eri joukkoa kuin ennen

Perheenjäseniä pyrkii Suomeen entistä enemmän sen vuoksi, että Euroopan ulkopuolelta tulevia opiskelijoita ylipäätään on Suomessa enemmän kuin koskaan, ja yhä useampi heistä tuo perheen mukanaan.

Jyrkkä nousu alkoi vuonna 2022, kun Sanna Marinin (sd.) hallitus helpotti näiden henkilöiden maahantuloa.

Aiemmin opiskelijan piti hakea oleskelulupaa joka vuosi uudestaan, kun nyt lupa myönnetään koko opintojen ajaksi. Lisäksi opiskelija saa tehdä enemmän töitä kuin ennen.

Uudistuksen myötä Suomeen hakeutuu erilaisia opiskelijoita kuin ennen, sanoo Maahanmuuttovirasto Migrin kehitysjohtaja Johannes Hirvelä.

Uudet opiskelijat ovat hieman vanhempia ja monella saattaa olla jo oma perhe. Käytännössä opiskelija saa tuoda mukanaan puolison ja alaikäiset lapsensa.

Toisaalta huomattava osa ulkomaisista opiskelijoista tulee Suomeen yksin.

Suomeen tullaan nyt opiskelemaan kokonaista tutkintoa erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta: Bangladeshista, Nepalista, Sri Lankasta, Kiinasta ja Intiasta. Myös Pakistanista, Vietnamista, Nigeriasta, Myanmarista ja Venäjältä tulee satoja opiskelijoita vuosittain.

– Tieto on selvästi tavoittanut hakijat, mutta Suomen viranomaiset eivät ole tehneet kohdennettua hakijamarkkinointia säädösmuutoksista, Hirvelä sanoo.

Tilastoissa ei ole mukana EU:n, Islannin, Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia, sillä he eivät tarvitse oleskelulupaa Suomeen.

Suomen hallitusten tavoitteena on ollut jo pidemmän aikaa houkutella ulkomaisia korkeakoulutettuja paikkaamaan osaajapulaa. Veronmaksajia halutaan muualta, kun syntyvyys Suomessa laskee.

Tavoitteeseen on päästy, sillä Euroopan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2022 uudistuksen jälkeen.

Liian ruusuinen kuva Suomesta

Opiskelijamäärien kasvaessa esiin ovat nousseet myös toimeentulon vaikeudet. Esimerkiksi Tampereella jo kolmannes ruokajonojen avunpyytäjistä on kansainvälisiä opiskelijoita.

Ulkomaisten opiskelijoiden rahaongelmat olivat viranomaisten seurannassa jo ennen kuin niistä alettiin uutisoida viime vuonna. Huolihavaintoja oli tullut sosiaalityön toimijoilta, seurakunnilta, ruoka-avun jakajilta ja muilta viranomaisilta.

Maahanmuuttoviraston Johannes Hirvelän mukaan osalla ulkomaalaisista on liian ruusuinen kuva siitä, miten hyvin tai nopeasti Suomessa voi työllistyä. Maahantulossa auttavat välittäjäfirmat ovat antaneet hakijoille jopa valheellista tietoa Suomesta.

Myös asumisen kalleus ja yllättävät menot voivat voivat suistaa opiskelijan rahapulaan.

Uudistuksen jälkeen opiskelijan riittävä toimeentulo tarkistetaan vain ensimmäisenä vuonna, vaikka oleskeluluvan saa koko opiskelujen ajaksi. Opiskelijoiden perheenjäsenille lupa myönnetään vuodeksi kerrallaan, joten opiskelijaperheiden toimeentulo arvioidaan vuosittain jatkolupaa hakiessa.

Maahanmuuttovirasto seuraa viranomaisrekistereistä osittain automaation avulla, onko opintosuorituksia tullut tarpeeksi ja onko opiskelija turvautunut sosiaaliturvaetuuksiin.

Euroopan ulkopuolelta tulevat opiskelijat eivät saa opintotukea Suomesta ja maksavat lukukausimaksuja.

Hirvelän mukaan hyvin harva opiskelijoista tai heidän perheenjäsenistään turvautuu toimeentulotukeen, sillä se johtaa todennäköisesti oleskeluluvan menettämiseen.

Sisäministeri peruisi koko uudistuksen

Muutoksia opiskelijoiden maahantuloon saattaa olla tulossa jo syksyllä, sillä Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo puuttua ulkomaalaisten opiskelijoiden ongelmiin.

Huhtikuun puoliväliriihessä kirjattiin, että toimeentulohaasteita aiotaan ennaltaehkäistä yhdessä korkeakoulujen kanssa, ja harhaanjohtavaa markkinointia suitsitaan.

Hallitus arvioi lähiaikoina opiskelijoiden ja heidän perheidensä toimeentulon haasteita, lupajärjestelmän väärinkäyttöä ja turvallisuusuhkia. Päätöksiä mahdollisista korjausliikkeistä tehdään vuoden loppuun mennessä.

Hirvelä pitää selvitystä aiheellisena.

– Maahanmuuttovirastona me lähdemme siitä, että on epäilemättä aiheellista selvittää, onko korjaaviin toimiin tarvetta, Hirvelä sanoo.

Hänen mielestään on hyvä tarkistaa, että järjestelmä on edelleen siinä käytössä johon lainsäätäjä on sen tarkoittanut.

– Meille on tärkeää, ettei henkilöitä päädy Suomeen varattomina hyvin haavoittuvaan asemaan.

Lopullinen päätös on hallituspuolueiden välinen kompromissi, mutta maahanmuutosta vastaava sisäministeri Mari Rantanen (ps.) olisi valmis peruuttamaan koko vuoden 2022 uudistuksen.

– Tässähän kävi juuri sillä tavalla kuin perussuomalaiset varoittelivatkin vastalauseessaan eduskunnassa, Rantanen sanoo viitaten toimeentulon ongelmiin ja väärinkäytöksiin.

Rantanen palaisi takaisin vanhaan järjestelmään, jossa opiskelijan pitää todistaa toimeentulo useammin kuin vain opiskelujen alussa.

Lisäksi Rantanen tiukentaisi opiskelijoiden perheenjäsenten maahantuloa. Hän haluaisi opiskelijoiden perheenjäsenet samojen sääntöjen alle kuin muut perheenyhdistämiset.

Kun Rantaselta kysyy, tulisiko Euroopan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää rajoittaa, hän ei suoraan vaadi sitä. Rantasen mukaan tulisi arvioida, ketä Suomessa on vara kouluttaa.

– Ongelmaa ei liene sellaisten opiskelijoiden osalta, jotka tulevat opinto-ohjelmiin, joita on aikaisemminkin tarjottu. Kun he pystyvät itse elättämään itsensä eivätkä välttämättä tuo mukaansa koko perhettä koko opiskeluajaksi, Rantanen sanoo.