Hyvin moni on kuollut Ukrainan puolesta Venäjän käynnistämässä hyökkäyssodassa maata vastaan. Harvempi on kuollut kolmesti. Niin voi kuitenkin sanoa tehneen valkovenäläinen vierastaistelija ”Foxtrot”, jonka STT tapasi toukokuisella vierailulla Kiovan alueelle.

- Minulla oli kolme kliinistä kuolemaa, menetin 30 kiloa painoa ja lihakseni surkastuivat. 1,5 vuodessa kehooni tehtiin 101 leikkausta, Foxtrot kertoo.

Foxtrot kieltämättä näyttää haudastaan nousseelta tuntemattomalta sotilaalta. Langanlaiha ja vaivalloisesti kepeillä liikkuva sotilas näyttää ihmiseltä, joka on antanut niin paljon kuin ihminen vain voi antaa itseään suuremman asian puolesta.

- Koko elämäni olen ollut soturi. Kun näki, kuinka Ukrainassa venäläisjoukot tekivät kauheuksia ja tappoivat siviilejä, tekivät oikeaa kansanmurhaa, niin silloin sitä tiesi, kuka oikein olet itse. Se oli minulle hyvin yksinkertainen kysymys, en miettinyt sitä lainkaan, kertoo Foxtrot päätöksestään lähteä.

Foxtrot oli sotilas jo Valko-Venäjällä ennen potkujaan ja lähtemistään Puolaan, josta hän suuntasi Ukrainaan Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä vuonna 2022. Hän on palvellut valkovenäläisten vapaaehtoisten yksikössä ja avustanut muitakin Ukrainan asevoimien yksiköitä.

Foxtrot käyttää tässä jutussa salanimeä eikä paljasta kasvojaan, sillä virallisesti hän on jo kuollut, ainakin kotimaansa Valko-Venäjän sekä Venäjän viranomaisten tietojen mukaan. Foxtrot ei halua korjata sitä erehdystä.

Valko-Venäjä ”Venäjän miehittämä”

Foxtrot haavoittui yli kaksi vuotta sitten Donbassin alueella, jossa hän joutui tarkka-ampujan kohteeksi. Haavoituttuaan hän oli rintamalla henkihieverissä yli vuorokauden ennen evakuointiaan. Se, että hän yhä elossa puhuakseen STT:lle, on pieni ihme.

– Evakuointi tehtiin vasta 30 tuntia myöhemmin. Kun oli kulunut 10 tuntia, lääkintämies jo sanoi, etten voi mitenkään selvitä, kaikki sanoivat niin. Myöhemmin avasin silmäni ja sanoin että hei jätkät, missä evakuointi, mitä tässä odotetaan?

Evakuointi taistelusta oli vaikea järjestää, koska heidän asemansa olivat Venäjän hallussaan pitämällä alueella ja ilma oli sakeana venäläisten drooneista. Haavoittumisen jälkeen Foxtrot joutui nousemaan kynsin ja hampain ylös tuonelan porteilta tuskallisen hitaassa kuntoutuksessa. Foxtrot esittelee STT:lle videota, jossa on kuvattu hänen vaikeaa paluutaan elävien kirjoihin.

Liikuntarajoitteinen sotaveteraani eroaa rajusti nuoremmasta minästään, joka oli ammattimainen kamppailulajien harjoittaja Valko-Venäjällä.

Valko-Venäjä ei ole suoraan osallistunut Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, mutta Venäjän läheisenä liittolaismaana se on sallinut Venäjän käyttää alueitaan sodassa. Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka näyttelee itsenäistä, mutta Foxtrotilla ei ole illuusioita isänmaansa tilasta.

– Jos Lukashenka nyt syrjäytettäisiin vallasta, menisi vain pari päivää kun venäläiset tulisivat ja ottaisivat vallan. Valko-Venäjä on käytännössä venäläisten miehittämä, vaikka se ei näytäkään samalta kuin Ukrainassa. Venäjällä on suuri vaikutusvalta kaikilla elämänalueilla: mediassa, armeijassa ja kansalaisyhteiskunnassa, Foxtrot arvioi.

Sotakoulu värväsi julkkiksia

STT tapasi Foxtrotin Kiovan ulkopuolella koulutusradalla, jossa sotilastaitoja opettava Maestro Air Bro -koulun oppilaat harjaannuttivat nykyaikaisen sodankäynnin taitojaan. Paikalla olleille alokkaille opetettiin aseenkäsittelytaitojen lisäksi muun muassa droonien lennätystä, räjähdysten pudottelua ja droonitorjuntaa.

Jalkapalloklubista alkunsa saanut koulu on panostanut erityisesti viestinnän saralla käytävään sotaan. Koulutuksen ovat käyneet läpi useat ukrainalaiset media-alan ja musiikkiteollisuuden vaikuttajat, ja ajatuksena on tuottaa Ukrainaa tukevaa sisältöä sosiaaliseen mediaan.

– Päätimme perustaa koulun, koska ihmiset pelkäävät tuntematonta. Päätimme näyttää, että vaikka sota on kamala asia, niin jos olet hyvin koulutettu, pärjäät paljon paremmin. Värväsimme tunnettuja ihmisiä Ukrainan media-alalta ja musiikkialalta. Sillä tavalla oli helpompi herättää tavallisten ihmisten kiinnostus, kertoo koulun perustajiin kuuluva majuri Anatoli Polkolnikov, 49.

Harjoitusradalla osa koulutettavista alokkaista harjoittelee drooninlennätystä simulaattoreissa, joihin on mallinnettu Itä-Ukrainan taistelukenttien oikeita karttoja. Onko jokaisen sotilaan käytettävä nykyään drooneja?

– No ei edellisissäkään sodissa jokaisen tarvinnut osata ohjata panssarivaunua, mutta jokaisessa yksikössä on kyllä nykyään omat drooninkäyttäjänsä, kertoo ylikersantti Vlad ”Sotger” Sotnikov, 50, Maestro Air Bron kouluttaja.

Teknologian perässä pysyminen vaatii jatkuvaa taitojen päivittämistä, Sotnikov kertoo.

– Vielä puolitoista vuotta sitten ei ollut mitään tällaista, hän kertoo nyt käytetystä kalustosta.

Naapurisuhde yhdistää Ukrainaa ja Suomea

Aurinkoista harjoituspäivää seuraa hahmo, joka pistää silmään jo kaukaa. Tuimakatseinen ja mustapartainen Ukrainan kansalliskaartin eversti Ihor Hrabovsky, 38, on päätä muita pidempi ilmestys. Ulkonäkönsä puolesta hän sopisi paremmin sotavasara kädessä jollekin muinaiselle taistelukentälle kuin vuoden 2025 maisemiin droonien ja huipputeknologian keskelle.

Uskooko upseeri yhä siihen, että Ukraina voi saavuttaa oikeudenmukaisen rauhan taistelukentillä? Hrabovsky ei epäröi hetkeäkään vastauksensa kanssa.

– Ei ole kyse uskon asiasta. Olen hyvin varma siitä, että Ukraina voittaa. Ukraina on jo voittanut siinä mielessä, että se näytti koko maailmalle, että pieni maa voi vastustaa suurta hyökkääjää ja antaa viholliselle kunnon vastuksen, sanoo Hrabovsky.

Hrabovsky on ollut sodassa jo sen alusta lähtien vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja käynnisti alueellisen konfliktin Itä-Ukrainassa. Hän on noussut nykyiseen asemaansa tavallisesta rivisotilaasta. Runsaan vuosikymmenen aikana sodankäynnissä kaikki on muuttunut kerta toisensa jälkeen.

– Sodalla ei ole mitään kaavaa, se muuttuu aina. Ei ole koskaan ollut sellaista kaavaa, jota voisi sitoutua noudattamaan. Systeemit kehittyvät ja muutoksiin pitää reagoida nopeasti.

– Koulutuksessa ei pidä koskaan pysyä paikallaan. Koko ajan pitää uusia koulutuksen systeemejä ja toimintatapoja, hän lisää.

Mitkä ovat tärkeimmät oppitunnit, jotka Suomen ja muiden ulkomaiden pitäisi oppia Ukrainan kokemuksista?

– Kaikkea tätä pitäisi opiskella. On oltava epätavallinen lähestymistapa kaikkiin sotilastehtäviin, pitää ajatella laatikon ulkopuolelta.

– Ukrainalle ja Suomelle on yhteistä tämän huonon naapurin läsnäolo. Tällainen naapuri ei anna meille mitään mahdollisuutta ottaa rennosti. Pitää olla tarkkana koko ajan.