Harmaa metallilaatikko hurisee rauhoittavasti jäteyhtiön testitiloissa.

Äänimaisema on kuitenkin hämäävä, sillä koneen sisuksissa hohkaa kuuma pätsi.

Se hajottaa parhaillaan jätettä kompostiksi.

– Lämpötila voi olla yli 70 astetta, mutta yleensä käytämme noin 65 astetta, kertoo Kiertokaaren projektipäällikkö Teemu Turpeinen.

Lämpö tulee lämmitysvastuksista ja hurina sähkömoottorista, joka pyörittää kompostorin sisuksissa olevia laippoja.

Lämpö, laipat ja mikrobit kypsyttävät kompostin valmiiksi jopa vuorokaudessa.

Vauhti on hurja.

Normaalisti komposti valmistuu ulkona massiivisissa kasoissa eli aumoissa, joita käännetään ja käsitellään kauhakuormaajilla. Aumassa jätteen muuttuminen mullan raaka-aineeksi voi kestää lähes vuoden.

Yksinkertaista mutta tehokasta

Tutut kompostoinnin periaatteet toimivat niin kotona kuin Kiertokaaren testitiloissakin: jätettä, mikrobeja ja lämpöä.

– Ei tässä mitään vippaskonsteja ole, meidän käyttämämme mikrobikin on ihan kauppatavaraa, Turpeinen toteaa.

Mekaniikan lisäksi testikäytössä oleva kone eroaa kotikompostista kooltaan.

Laite pystyisi käsittelemään jätettä noin 200 kiloa kerrallaan, mutta toistaiseksi kompostia on tehty suurimmillaan noin 100 kilon erässä.

Turpeisen mukaan jätemäärän lisäys ei ole hidastanut kompostin kypsymistä.

Haravointijäte, oksat ja biokaasutuotannosta tuleva mädätysjäännös muuttuvat nopeasti hyvälaatuiseksi raaka-aineeksi mullan ja kasvualustan tuotantoon.

Käynyt ja ravinteikas komposti pitää vielä jatkojalostaa valmiiksi tuotteeksi, koska muutoin se olisi liian vahvaa kasveille.

– Siihen sekoitetaan muun muassa turvetta, hiekkaa, kalkkia ja muita mullan tai kasvualustan tarvitsemia ainesosia, Turpeinen sanoo.

Kotioloissakaan esimerkiksi keittiöjätteestä saatua kompostia ei kannata heti laittaa suoraan istutettaville kasveille, mutta jälkikompostoinnin jälkeen sitä voi käyttää mullan kanssa istutuksissa.

Nopeus vai määrä?

Kiertokaaren tuottamaa kompostia käytetään jo nyt mullan tuotannossa. Yhtiö tekee yhteistyötä esimerkiksi Kekkilän kanssa.

Superkompostorin nopeus, tehokkuus ja laatu herättävät kysymyksiä toiminnan laajentamisesta.

Jäteyhtiön mahdollisista uusista multamarkkinoista on kuitenkin vielä liian aikaista puhua, Turpeinen toppuuttelee.

– Hankkeen lopuksi pitää tehdä kannattavuuslaskelmia, joissa annetaan arvo laitteen nopeudelle ja sen säästämälle tilalle verrattuna aumakompostointiin.

Ulkona käsiteltävässä kompostiaumassa materiaalia voi olla jopa satojatuhansia kiloja. Suurimmat tehokompostorit pystyvät käsittelemään vuorokaudessa tuhansia kiloja jätettä.

Oulussa pari kuukautta käytössä olleen koneen hinta on noin 35 000 euroa. Laite on vuokrattu tutkimuskäyttöön maahantuoja Kapasitylta.

Yrityksen yhteyshenkilö Jouni Minkkinen kertoo, että kompostoreita pystytään ketjuttamaan ja esimerkiksi Thaimaahan on jo toimitettu laitteisto 20 000 kilon vuorokausikapasiteetilla.

Kompostorikoneita käytetään muun muassa suurkeittiöissä ja ravintoloissa. Minkkisen mukaan pikakompostoreita käytetään jo joissain ravintoloissa Suomessa.

Oulun seudun kuntien omistaman Kiertokaaren kasvualusta- ja multahanketta rahoittaa ympäristöministeriö. Sen tuen turvin Oulussa selvitetään kesän ja syksyn aikana myös biohiilen hyötyjä aumakompostoinnissa.