Muotisuunnittelija Antrea Kantakoski sanoo, että Karjala ja karjalaisuus ovat hänen taiteellinen maaperänsä. Juuret, mistä hän ammentaa eri teemoja, asuja ja tarinoita. Kun karjalaisuus on kytköksissä nykypäivään, syntyy uutta karjalaista kulttuuria.

Riihimäellä syntynyt Kantakoski on asettunut Helsingin Kallioon. Hän työstää parhaillaan uutta mallistoa, johon hän sai Koneen Säätiötä 90 000 euron työskentelyapurahan vuonna 2021.

– Uudessa mallistossa Karjala ja karjalaisuus läpäisee koko muotoiluprosessin, sanoo Kantakoski.

Uuden malliston luominen ja taustatutkimuksen tekeminen alkoivat Pariisissa.

Kantakoski ja vaatesuunnittelija Emilia Kuurila saivat kansallispukukonsultti Taina Kankaalta käyttöönsä vanhoja karjalaisia kansanpukujen kaavoja. Kuurila on ottanut näitä mukaan malliston kaavoitukseen ja luonut niistä moderneja vaatteita.

– Karjalaisuus on mukana myös kankaissa, kuten väreissä ja tekstuureissa. Teema läpäisee monet asiat, mutta niitä voin taiteilijana tulkita aika lailla tunnepohjaisesti, kertoo Kantakoski.

Malliston kankaat kudotaan käsin Riihimäen kaupungin kutomolla ja Espoon työväenopistolla. Kankaiden sidos syntyi puolivahingossa, kun Antrea Kantakoski tutki Finnassa erästä itäkarjalaista hameen helmaa.

Siinä oli hauska rytmiikka, mutta se oli kirjontaa.

– Yhtäkkiä silmissä piirtyi ruusu ja risti. Karjalanruusu, pinkki ja piikikäs. Siinähän se Karjala on: sitkeä, räväkkä, vähän värikäs, mutta samalla vaatimaton.

Risti kuvastaa puolestaan sitä, että Karjala on ollut kahden kristikunnan välissä. Näin ruusu ja risti toistuvat läpi kankaiden. Painokuosin Kantakoski suunnitteli yhdessä tekstiilisuunnittelija Netta Törmälän kanssa.

Yksi malliston kankaista sai nimen erityisellä tavalla. Kantakoski oli tavannut tanssitaiteilija Aira Samulinin Hyrsylän mutkassa.

– Riihimäen kutomolla ajattelin, että Airalle olisi tosi kiva saada joku asu. Hänelle sopisi fuksian punainen bleiseri, ja olin juuri kutomassa tätä bleiseri-kangasta.

Kankaiden teknisessä suunnittelussa ohjannut kudonnanopettaja Suvi Salokannel tuli juuri samalla hetkellä kertomaan Kantakoskelle, että Aira Samulin on kuollut.

Kangas sai nimen Aira.

Antrea Kantakoski on halunnut tuoda syksyllä julkaistavaan mallistoonsa myös ripauksen lapsuuden kotikaupungista Riihimäestä.

Kantakoski on suunnitellut neulesuunnittelija Janita Koskisen kanssa yhteistyössä uuteen mallistoon Still-neuleen, jossa on vaikutteita sekä Karjalasta että Riihimäen lasin suunnittelija Nanny Stillin töistä.

– Olen halunnut törmäyttää Karjala-teeman paikalliskulttuuriin Riihimäellä, eli yhtenä teemana on etelähämäläinen lasikaupunki. Näin Karjala liittyy myös Riihimäkeen.