VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20174211

⇱ Matias Mäkirannan kolumni: Yhteiskunta toimii fossiililogiikalla, vaikka uusiutuva energia on halvempaa | Kolumnit | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Tuuli- ja aurinkovoima valloittavat maailmaa.

Suomessa tuulivoiman kapasiteetti on yli nelinkertaistunut vuodesta 2018 ja aurinkovoiman teho on noussut lähes nollasta 250 megawattiin. Maailmalla uusiutuvan energiantuotannon kasvu ylittää jatkuvasti ennusteet.

Kasvua ajavat markkinat – eivät poliitikot. Tuuli- ja aurinkovoima ovat useimmiten halvimmat tavat tuottaa sähköä, joten niiden käyttäminen kannattaa.

Silti kulutamme yhä myös paljon kalliimpia ja saastuttavampia polttoaineita – Suomessa fossiilisilla ja turpeella katettiin viime vuonna vajaat 30 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Jos mukaan lasketaan puu, osuus nousee melkein 60 prosenttiin.

Tuulivoiman kasvuvauhti on hidastunut viime vuosina.

Sähkön tuotannossa fossiilisista polttoaineista on jo päästy liki eroon, mutta uusiutuvaa energiaa tarvitaan yhä lisää, kun teollisuus, liikenne ja lämmitys sähköistyvät.

Tuulivoiman kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut viime vuosina. Pitkällä aikavälillä ongelma on kannibalisaatioksi kutsuttu mekanismi. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa uusiutuvan energian tuottaja saa usein parhaimmalla tuotantohetkellä huonointa hintaa.

Tuulivoimahan tuottaa paljon sähköä silloin, kun sää on suotuisa – siis tuulee. Mutta tarjonnan kasvu laskee sähkön hintaa tuulisina tunteina, mikä tekee uusien tuulivoimaloiden rakentamisesta vähemmän kannattavaa. Samanlainen säämekanismi pätee aurinkovoimaan.

Siksi vanhat tapamme kuluttaa energiaa ovat ongelma. Pyöritämme yhä tehtaita tai pyykinpesukoneita paljolti, kuten haluamme – emme vain halvan sähkön aikaan.

Uusiutuvan energian tuottaja saa usein parhaimmalla tuotantohetkellä huonointa hintaa.

Jotta uusiutuvia on kannattavaa rakentaa lisää, tarvitaan parempaa kulutuksen ajoittamista. Myös erityisesti joustavan sähkön kysynnän pitää kasvaa. Käytännössä voidaan investoida vihreän teollisuuden hankkeisiin, esimerkiksi akkuihin, lämmön varastointiin tai vetypolttoaineiden tuottamiseen.

Mutta nämä teknologiat kannattavat vain, jos ne pyörivät halvalla sähköllä, ja kun se taas vaatii lisää tuuli- ja aurinkovoimaa, syntyy pattitilanne: tuuli- ja aurinkotuottajat odottavat uusia vihreän teollisuuden investointeja samalla, kun vihreä teollisuus odottaa uusia tuuli- ja aurinkoinvestointeja. Asetelma voi pysäyttää koko vihreän siirtymän.

Historioitsija Jean-Baptiste Fressozin mukaan emme oikeastaan ole koskaan onnistuneet korvaamaan vanhaa energianlähdettä uudella, vaan uudet energialähteet ovat vain tuoneet lisätuotantoa järjestelmään.

Kun ”siirryimme” puunpoltosta kivihiileen, puunpoltto jäi rinnalle, ja sen kulutus on yhä korkealla tasolla. Kivihiilestä ”siirryttiin” öljyyn, mutta silti kulutamme edelleen valtavasti kivihiiltä. Nyt uhkana on, että fossiiliset jäävät elämään uusiutuvien rinnalle.

Emme oikeastaan ole koskaan onnistuneet korvaamaan vanhaa energianlähdettä uudella

Tämän vuoksi täytyy varmistaa, että tuuli- ja aurinkoinvestoinnit etenevät, vaikka aikajoustavaa kysyntää ei vielä olisikaan markkinoilla tarpeeksi. Tämä onnistuu esimerkiksi pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla, joissa energiankuluttajat sitoutuvat ostamaan sähköä tasahinnalla. Valtio voisi järjestää huutokauppoja, joissa energiatuottaja saa tasahinnan tuottamastaan energiasta. Tällaiset huutokaupat ovat jo yleisiä esimerkiksi Euroopan merituulimarkkinoilla.

Kun tuuli- ja aurinkoinvestoinnit etenevät, sähkön hinta pysyy matalana, mikä edesauttaa vihreän teollisuuden investointeja. Vaaka kallistuu vielä varmemmin vihreiden investointien eduksi, jos tiedetään, että päästöistä joudutaan muussa tapauksessa maksamaan korkeaa hintaa. Tämä voidaan toteuttaa hiiliverotuksella tai ajamalla EU:n päästökaupassa päästöoikeuksien hintaa ylemmäs.

Näitä poliittisia päätöksiä tarvitaan, jotta vihreä siirtymä ei jämähdä puolitiehen ja jotta pääsemme saastuttavista polttoaineista kokonaan eroon.,

Kaiken lisäksi, vihreä siirtymä on hyvä bisnes. Siinä kannattaa pyrkiä edelläkävijäksi – jos on siis kiinnostunut talouskasvusta tai työpaikoista.

Elinkeinoelämä tämän jo tietää, hallituksella on parantamisen varaa. Se suunnittelee rajoittavansa merkittävästi alueita, joihin tuulivoimaloita saa rakentaa, ja perussuomalaiset haluaisivatirrottautua EU:n ilmastotavoitteista.

Vihreä siirtymä tapahtuu joka tapauksessa – mutta paremmin ja nopeammin, kun tuemme sitä markkinoiden lisäksi politiikalla. Odottelun aika on ohi.

Matias Mäkiranta

Kirjoittaja on taloustieteen maisteri Cambridgen yliopistosta, joka muokkaa omaa energiankulutustaan pörssisähkön hintojen mukaan.