Sadat kuluttajat kertoivat Ylelle, että he ovat ladanneet digipostisovelluksen, kuten Omapostin tai Kivran, muusta syystä kuin laskujen saamista varten. Tällaisia ovat esimerkiksi paketin seuranta tai alennukset.

Monelle on tullut yllätyksenä, että kun sovellukseen tunnistautuu, tulee antaneeksi monen yrityksen ja yhteisön siirtyä sähköiseen laskutukseen. Digipostitse välittyy esimerkiksi hyvinvointialueiden ja Traficomin laskuja.

Kysyimme asiantuntijoilta, kuinka tarkasti kuluttajan pitää lukea sopimuksien ”pienet präntit”.

Palveluntarjoajan on tunnettava vastuunsa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikkö Anne Lemponen ei halua ottaa kantaa yksittäisiin palveluntarjoajiin, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Hän painottaa, että kun sovellusta otetaan käyttöön, siinä on kerrottava selvästi, mitä se tarkoittaa. Laskut eivät saa tulla asiakkaalle yllätyksenä.

– Kuluttajan pitää lukea käyttöehdot, mutta tarjoajalla on velvollisuus tuoda sopimusehdot selvästi esille. On iso merkitys, jos asiakas ei tiedä, mihin hänen laskunsa tulevat. Puhutaan isosta taloudellisesta riskistä, Lemponen toteaa.

Kuluttaja ei toimi aina huolellisesti tai rationaalisesti.

Jotta kuluttaja tekisi tietoisia päätöksiä, yrityksen olisi hyvä ennakoida kuluttajien käyttäytymistä. Jos jokin sopimusehto on erityisen tärkeä kuluttajan taloudellisesta näkökulmasta, tieto tulisi antaa riittävän huomiota herättävällä tavalla.

Yritys voi omilla toimillaan pyrkiä varmistumaan, että olennainen tieto on saavuttanut heidän asiakkaansa, Lemponen kertoo.

Kuluttajan kanssa pitää aina sopia erikseen laskutustavasta.

– Kuluttajien on voitava käyttää eri maksamistapoja ilman tarpeettomia rajoituksia.

Ongelmatilanteissa Anne Lemponen kehottaa kääntymään ensin palveluntarjoajan puoleen. Jos tilanne ei ratkea, kuluttajavirastoon voi tehdä asiasta reklamaation.

Digipostilaatikko ei saa tulla kuluttajalle yllätyksenä

Jos digipostilaatikossa on tarjolla monia eri palvelukokonaisuuksia, on ne kerrottava selvästi ennen käyttöönottoa eikä vasta rekisteröitymisen jälkeen, sanoo apulaistietosuojavaltuutettu Heljä-Tuulia Pihamaa.

– Yrityksillä on vastuu rakentaa palvelumallinsa niin, että kuluttaja ymmärtää, mitä se sisältää.

Henkilön pitää tietää esimerkiksi miten ja missä hänen henkilötietojaan käsitellään. Kyseessä on kuluttajaoikeudellinen-, mutta myös tietosuojaoikeudellinen kysymys, sanoo Pihamaa.

Sadat kuluttajat kertoivat Ylelle, että heidän laskunsa olivat menneet jopa perintään siksi, että ne oli lähetetty verkkopankin sijasta digipostisovellukseen, eivätkä henkilöt tienneet asiasta.

Pihamaa näkee digipostisovelluksissa selvän ongelman.

– Selvästikään kuluttajat eivät ymmärrä, minkä palvelun ovat ottaneet käyttöönsä. Seuraukset ovat olleet epämiellyttäviä. Saattaa olla kyse muidenkin henkilöiden laskuista, jos kyseessä on vaikka omaishoitotilanne.

Pihamaan mielestä olisi hyvä, että ihminen voisi itse tehdä valinnat valitsemalla esimerkiksi vetolaatikosta kohdat, jotka hän haluaa valita käyttöönsä. Näin eri palvelut tulisivat tietoon heti sovellusta ladattaessa.

Apulaistietosuojavaltuutettu painottaa myös kuluttajan vastuuta siitä, että sopimukset luetaan.

– Ihmisten pitäisi malttaa pysähtyä esimerkiksi kaupan kassalla ennen kuin lataa sovelluksen. Mitä minä lataan, että saan tuotteen tai konserttiliput halvemmalla.

Palveluntarjoajan on myös selvästi kerrottava, miten tilin ja sovelluksen saa poistettua.

Kohta sinullakin on digipostilaatikko

Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi siirtyy asteittain vastaanottamaan viranomaispäätöksiä ja tiedotteita ensisijaisesti digitaalisena vuodesta 2026 alkaen. Digi ensin -hanke käynnistyi viime vuonna.

Tämä on merkittävä muutos, joka koskettaa lähes jokaista Suomessa asuvaa ihmistä.

Suomi.fi-viestit on viranomaisten yhteinen sähköinen postilaatikko.