Onneksi uimavesi on nyt lämmintä, sillä Tornion Puotikarin satamalaiturilla on käynnissä uimaharjoitukset. Veneilevän perheen nuorimmainen harjoittelee uimista vaatteet päällä ja lenkkarit jalassa.

Jo ennestään hyvän uimataidon omaavalle Stiina Haapalehdolle harjoitus sujuu helposti.

– Tämä on ihan kivaa. Vaatteet eivät tunnu painavilta, mutta lenkkareiden riisuminen vedessä on vähän hankalaa.

Stiinan äiti, Annu Kivimäki seuraa harjoitusta vieressä ja antaa ohjeita.

– Muista kellua, ei tarvitse heti uida kovasti. Ihan rauhassa.

Kesän hukkumiskuolemat saivat miettimään

Annu Kivimäen perhe viettää paljon aikaa veneillen. Siksi tyttärelle opetetaan vesiturvallisuutta mahdollisimman paljon.

– Jos sattuu tippumaan veneen kannelta tai laiturilta niin silloinhan vaatteet ovat päällä. Haluan, että lapsella on tuntuma siihen, miten uiminen silloin sujuu.

Myös tämän kesän hukkumiskuolemat ovat mietityttäneet Annu Kivimäkeä.

– Kyllä äitinä kylmää sydäntä nämä lasten ja nuorten hukkumiset. Heräsin miettimään, mitkä olisivat meidän elämässämme ne suurimmat riskit, eli mahdollinen putoaminen veneestä tai laiturilta. Siksi aloitimme nämä harjoitukset.

Hyvä uimataito on muutakin kuin mekaaninen suoritus

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton uimaopetuksen koulutussuunnittelija Tero Savolainen uskoo, että tulevaisuudessa näin harjoitellaan myös koulussa.

– Vaatteet päällä uiminen on tärkeä taito harjoitella ja sen pitäisi olla mahdollista kouluissa. Se pitää tehdä turvallisesti ja taitoihin sopivalla tavalla.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto (SUH) julkaisee syyskuussa uudet uinninopetuksen suositukset, joilla halutaan laajentaa käsitystä hyvästä uimataidosta ja ehkäistä hukkumisia.

Kyse ei ole laista, mutta kunnat ja opetuksenjärjestäjät voivat ottaa tulevaisuudessa vesipätevyyssuosituksista mallia uinninopetukseen.

– Tavoitteena on, että lapsi saisi tuntumaa luonnonveteen ja myös ymmärtäisi luontoa. Tarvitaan uudenlaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotta voi turvallisesti toimia veden ääressä.

Kaikkiaan vesipätevyys koostuu 15 eri osa-alueesta.

Savolaisen mukaan vaatteet päällä uimisen harjoittelu voi ehkäistä paniikkia, jos joutuu tosi paikkaan.

– Kun harjoittelee uimista vaatteet päällä, syntyy kokemus uudenlaisesta olosuhteesta. Ihminen osaa sitten varautua, miltä se tuntuu. Silloin se tunne voi ehkäistä paniikkia.

Vesillä ei tingitä säännöistä

Annu Kivimäelle vesiturvallisuus tulee verenperintönä. Hänen isänsä oli meripelastaja ja Annu haluaa välittää saamansa opit myös eteenpäin.

– Ihan vauvasta asti lapsilla on olleet pelastusliivit päällä aina veden lähellä, niin kauan että uimataito on riittävä. Ja senkin jälkeen aina veneessä kaikilla on pelastusliivit. Siitä ei lipsuta yhtään, Kivimäki sanoo.

Kun lapset oppivat jo pieninä esimerkiksi kellumaan pelastusliiveillä, pelastusliivien käytöstä tulee itsestäänselvyys.

– Joskus ihmiset ovat aika huolettomia. Merellä näkyy veneitä, joissa kaikilla ei ole liivit päällä. Ehkä riskejä ei aina nähdä, putoaminen voi kuitenkin tapahtua todella nopeasti, jos vene tai laituri heilahtaa, Kivimäki sanoo.

Uimiseen sen sijaan suhtaudutaan vakavammin.

– Veneilijäperheissä lasten uimataito on usein kohdallaan ja vanhemmat pitävät silmällä uivia lapsia. Siksi tuntuu kummalliselta, miksi pelastusliiveihin ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota, Kivimäki sanoo.

Tero Savolainen korostaa esimerkin tärkeyttä.

– Jos lapsi näkee, että aikuinen ei aina laita liivejä päälle, se muokkaa omaakin asennetta. Uimataidottomalla lapsella tai nuorella pitäisi olla aina liivit päällä veden ääressä, sanoo Savolainen.

Pelastusliivien käyttöäkin pitää harjoitella, muistuttaa Savolainen.

– Lapsen kanssa kannattaa harjoitella pelastusliivien pukemista ennen vesille menoa. Voi myös yrittää pukea pelastusliivit vedessä. Silloin ymmärtää, kuinka hankalaa se on, ja kuinka järkevää on pukea pelastusliivit ennen vesille lähtöä, sanoo Savolainen.