Työttömyys on paisunut Suomessa Euroopan kyseenalaiseen kärkeen. Vain Espanja ohittaa Suomen.

Vielä muutamia vuosia sitten rumia työttömyyslukuja nähtiin nimenomaan Etelä-Euroopan maissa, Espanjan lisäksi Kreikassa, Portugalissa ja Italiassa. Nyt Suomi kuuluu näiden maiden joukkoon.

Euroopan komission tilastoviraston Eurostatin tänään julkaisemista luvuista puuttuu Kreikan tiedot. Vuosi sitten Kreikan työttömyys oli Euroopan toiseksi suurinta. Tämän vuoden toukokuussa Suomen työttömyys oli ohittanut Kreikankin työttömyyden.

Muutos Suomen asemassa johtuu siitä, että Etelä-Euroopan maiden työttömyys on vähentynyt. Suomen taas kasvanut.

– Tilanne on perverssi – tällaista ei ole totuttu näkemään, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä kuvailee hämmästyttävää käännettä.

Suomen työttömyysaste on myös reippaasti ylittänyt Euroopan keskiarvon. Työttömyysaste kertoo työttömien osuuden työvoimasta.

Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä ennustepäällikkö Päivi Puonti Etlasta kertovat, miksi Suomi on tippunut huonoimpien kärkeen.

EU-rahat valuivat etelään

Syitä Suomen surkeaan sijoitukseen on useita.

Elina Pylkkänen nostaa viime vuosien ykkössyyksi laskevaan työttömyyteen EU:n sorvaaman elvytysrahoituksen koronasta kärsineelle Euroopalle.

– Elvytyspaketti kohteli Suomea ja Pohjoismaita huonommin kuin Etelä-Eurooppaa, Pylkkänen muistuttaa.

Suurimmat summat ohjautuivat juuri samoihin eteläisiin maihin, joissa työttömien määrä on sen jälkeen pienentynyt. Suomelle ja esimerkiksi Ruotsille jäi hiluja.

Nimittäin, ongelmia on naapurimaalla Ruotsillakin. Sielläkin työttömien määrä suhteessa työvoimaan on Euroopan suurimpia.

Elvytyspaketin koko oli kaikkiaan 750 miljardia euroa. Puolet siitä on tukea ja puolet lainaa. Etelä-Euroopan maat ovat hyödyntäneet nimenomaan tukea – ei niinkään lainaa.

– Tuella on ollut selkeästi taloutta ja työllisyyttä kohentava vaikutus, Pylkkänen sanoo.

Etelä-Euroopan maat kärsivät koronan vuoksi suuremmat taloudelliset menetykset kuin Pohjoismaat. Elvytysrahat ovat saaneet kuitenkin vauhtia maiden talouskasvuun ja työtä on ollut siksi tarjolla.

Paketti on rahoitettu EU-maiden yhteisvastuullisella lainalla.

Suomi kärsi liian korkeista koroista

Korona runteli erityisesti eteläisen Euroopan taloutta. Suomen talouteen ovat iskeneet voimalla taas muut kriisit.

Ukrainan sota on vaikuttanut raskaammin Suomen talouteen kuin eteläiseen Eurooppaan.

Inflaatio eli yleinen hintojen nousu yltyi harvinaisen suureksi sodan alun kanssa samaan aikaan. Inflaation hillitsemiseksi Euroopan keskuspankki ryhtyi nostamaan ohjauskorkojaan.

Korot pysyivät Suomen kannalta liian korkeina liian pitkään. Se tukehdutti taloudellista toimintaa.

– Kun Euroopan keskuspankki tekee rahapolitiikkaa, voi käydä näin, että se ei ole paras mahdollinen korkotaso Suomelle, ennustepäällikkö Päivi Puonti Etlasta eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta sanoo.

Korkojen nousu tuntui Suomessa myös nopeammin kuin muualle Euroopassa. Esimerkiksi asuntolainojen korot nousivat ja se lamautti esimerkiksi rakennusteollisuutta.

Tällä hetkellä Yhdysvaltojen häilyvä tullipolitiikka luo yhä edelleen epävarmuutta. Se haittaa talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä.

Ennustepäällikkö Päivi Puonti kertoo seuraavalla videolla oman näkemuksensä siitä, kuinka Suomesta tuli yksi Euroopan suurimmasta työttömyydestä kärsivä maa.

Myös nuorten työttömyys kasvoi rumaksi

Suomi pongahti Euroopan kärkeen myös nuorten työttömyydessä. Kesäkuussa alle 25-vuotiaista oli työttöminä peräti 23 prosenttia Eurostatin mukaan.

Luku on Euroopan neljänneksi korkein. Kreikan sijoituksesta ei ole tietoa.

Suomea hieman kurjemmat luvut löytyvät Virosta, Espanjasta ja Ruotsista.