Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) yllätti keskiviikkona paitsi hallituskumppanit myös tutkijat budjettiehdotuksellaan.

Noin 900 miljoonan euron leikkauslista pitää sisällään perussuomalaisille tuttuja tavoitteita.

Purra esittää muun muassa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen lopettamista, kehitysavun leikkauksia sekä kunnille ja hyvinvointialueille maksettavien kotouttamiskorvausten lakkauttamista.

Perussuomalaisten hallituskumppaneista RKP syytti Purraa ”trumpismista”, sillä valtiovarainministeri ehdotti samalla Opetushallituksen lakkauttamista ja tehtävien siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriölle.

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan tämä avaisi tien suomalaisen opetusjärjestelmän politisoimiselle, kun päätäntävalta siirtyisi poliittiselle ministeriölle.

Syytös voi olla osuva, jos esimerkiksi päätösvaltaa opetussuunnitelmista siirrettäisiin poliittisille päätöksentekijöille, katsoo Turun yliopiston poliittisen historian professori Markku Jokisipilä.

– Ehdotuksessa ei vielä otettu kantaa siihen, miten muutos käytännössä toteutettaisiin, Jokisipilä sanoo.

”Tuontitavaraa trumplandiasta”

Jokisipilä ei pidä päällekkäisten toimintojen karsimista sinänsä ihmeellisenä aikana, jolloin julkisia menoja joudutaan karsimaan.

Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö puolestaan syytti leikkauslistaa tuontitavaraksi ”trumplandiasta”, jossa on ”ajettu alas opetusviranomaisia ja kehitysyhteistyötä sekä saksittu tieteestä ja tutkimuksesta”.

Purran listassa oli mukana muun muassa yliopistojen indeksikorotusten jäädyttäminen ja tuotekehitystukien kasvun hillitsemistä.

Helsingin yliopiston politiikan tutkijan Johanna Vuorelman mukaan perussuomalaisilla on samanlaisia tavoitteita kuin presidentti Donald Trumpilla, mutta radikaaliudessa puolue jää vielä kauas republikaaneista.

– On syytä tehdä ero sen välille, millä tavalla yhtäältä Trump tällä hetkellä ajaa alas yhdysvaltalaisen poliittisen järjestelmän instituutioita ja toisaalta millä tavalla tässä budjettiehdotuksessa tuodaan esiin perussuomalaisten tavoitteita.

Purran leikkauslista ei suurella todennäköisyydellä toteudu sellaisenaan, koska hallituspuolueet alkavat neuvotella varsinaisesta budjettiesityksestä ensi viikolla.

Kokoomuksesta todettiin keskiviikkona Ylelle, että neuvottelut pitää aloittaa puhtaalta pöydältä.

Poikkeuksellinen budjettiehdotus

Professori Jokisipilä pitää budjettiehdotusta puoluepoliittisempana kuin mihin suomalaisessa politiikassa on totuttu.

– Tyypillinen tapa on ollut mennä aikalailla valtiovarainministeriöstä virkamiestyönä syntyneen ehdotuksen pohjalta eikä puoluepoliittiset kärjet edellä, Jokisipilä sanoo.

Samaa mieltä on myös politiikan tutkija Vuorelma. Vuorelman mukaan istuvan valtiovarainministerin kädenjälki näkyy usein ehdotuksissa, mutta kyse on usein yksittäisistä budjetin kohdista.

– Tässä tapauksessa budjettiehdotus on hyvin perussuomalainen ehdotus, ja sellaista emme ole kyllä tyypillisesti nähneet, Vuorelma sanoo.

Vuorelma ei yllättynyt siitä, että perussuomalaisten hallituskumppanit reagoivat voimakkaasti ehdotukseen. Hän ennustaa, että riidat hallituksessa tulevat lisääntymään eduskuntavaalien tullessa yhä lähemmäksi.

– Osittain sen takia, että perussuomalaisilla on tällä hetkellä kova paine puolueen sisällä saada kannatusta ja saada omaa asemaa parannettua vaaleja kohti mentäessä, Vuorelma sanoo.

Ylen torstaina julkaiseman kannatusmittauksen mukaan perussuomalaisten kannatus on 12,3 prosenttia, kun edellisissä eduskuntavaaleissa puoluetta äänesti hieman yli 20 prosenttia suomalaisista.

Mitä ristiriidat kertovat hallitusyhteistyöstä?

Hallituksen sisältä on nähty useita ristiriitaisia kannanottoja. Ennen budjettiriihtä hallituspuolueet ovat torailleet muun muassa Palestiinan tunnustamisesta ja esityksestä, jonka mukaan alisuoriutuminen olisi jatkossa kirjattu lakiin irtisanomisperusteeksi.

Jokisipilä pitää julkisuuteen tulleita ristiriitoja toistaiseksi julkisuuden pintakuohuntana.

– Pidän tätä Orpon hallituksen sisäistä tilannetta ja toimintakykyä aikalailla normaalina, mitä se nyt Suomessa on ollut, kun monta puoluetta käyttää hallitusvaltaa yhdessä.

Viime hallituskaudella Sanna Marinin hallitus oli kaatua puoliväliriihessä 2021, kun keskusta kipuili kannatuksensa kanssa. Jokisipilän mukaan yksikään hallituspuolue ei ole vielä pyrkinyt irtaantumaan hallitusohjelman kirjauksista tällä kaudella.

Seuraavaksi mitataan pääministeri Petteri Orpon (kok.) poliittiset taidot.

– Pääministerin poliittista taitoa on pitää koalitio kasassa ja onnistua neuvottelemaan kompromissiratkaisut, joiden kanssa kaikki hallitusryhmät pystyvät elämään, Jokisipilä sanoo.