Lapuan tuomiokirkkoon kudotaan parhaillaan uutta arkkumattoa.

Nykyisin käytössä oleva puuvillakankainen matto on käynyt huonokuntoiseksi ja se halutaan korvata uudella ja arkistoida. Arkkumattoa käytetään vainajan siunaustilaisuudessa arkun alla.

Nyt kudottava uusi matto on materiaaliltaan villaa ja puuvillaa. Maton toteuttaa lapualainen tekstiilitaiteilija Henna Mantere, joka luottaa siihen, että valmistuessaan matto kestää, kuten edeltäjänsäkin.

– Ne hankitaan ainakin 50 vuoden käyttöön, joten on välttämätöntä tehdä työ hyvin.

Käytettävä kudontatekniikka on poimittu kuvikas, jossa kuvio syntyy lanka langalta, kuviot poimimalla.

Valmis matto tulee olemaan 210 cm leveä ja 280 cm pitkä. Sen kutomiseksi tarvitaan leveät kangaspuut, jotka on saatu lainaan Alähärmän Perkiömäen Maa- ja kotitalousnaisilta.

Yleisö voi mennä seuraamaan

Tällä kertaa Mantere työskentelee Lapuan keskustaan pystytetyssä tilapäisessä taidekutomossa, Kauppakatu 8:ssa.

Siellä on myös yleisöllä mahdollisuus käydä arkisin seuraamassa työn edistymistä ja tekniikkaa. Kudonta kestää lähiviikot.

Lapuan tuomiokirkkoseurakunta toivoi, että uusi matto olisi jatkumoa aiemmin käytössä olleille matoille.

– Kuvioinnissa ja tyylissä on paljon perinteikkyyttä. Lehvät ovat seppelemäisessä asetelmassa maton ympäri: siinä ajatellaan iankaikkista elämää ja ylösnousemusta. Ja toki risti isona keskellä, koska se on kristinuskon keskeinen symboli.

Kutoja suhtautuu toisaalta matontekoonsa työnä, vaikka toisaalta prosessi tuo hartaitakin ajatuksia ja siinä on myös sielullaan mukana.

– Lääkäri hoitaa kuolevaa potilasta. On läsnä, mutta ajattelee asiaa ammatillisesti, Mantere kuvaa.

”Kaunis traditio, olen iloinen että se on olemassa”

Mantere on suunnitellut Lapuan tuomiokirkon muutkin kirkkotekstiilit, kuten antependiumin eli alttarin etuosatekstiilin, kirjaliinat, messukasukat, kalkkiliinat ja stoolat.

Kaikkiaan tekstiilejä on 67, sillä osa niistä on pitänyt valmistaa jokaisessa kirkon liturgisessa värissä. Värit ovat vihreä, punainen, valkoinen, violetti ja musta.

– Kirkkotekstiilit ovat yllättävän nuori ja vakiintunut perinne, noin sata vuotta vanha tapa. Kirkkoihin on ryhdytty hankkimaan kirkollisia tekstiilejä suomalaisuuden heräämisen aikoihin ja silloin, kun tekstiilitaiteilijoita on alettu kouluttaa.

Työn valmistumista Mantere ei osaa vielä ennustaa. Tilaus tekee kuitenkin hänet iloiseksi.

– Tekstiilitaiteilijana olen tosi iloinen siitä, että Suomen kirkoissa käytetään, ja sinne hankitaan uusia, kirkkotekstiilejä. Ne ovat osa kulttuurihistoriallista kokonaisuutta. Se on oikein kaunis traditio ja olen iloinen, että se on olemassa.

Vanha on jo rispaantunut

Uusi matto tulee tarpeeseen, sillä vanha puuvillakankainen matto on kulunut.

Käytössä olevan maton reunaa kiertää valkoinen kehys sekä kulmissa olevat ristit, jotka on aplikoitu. Myös kulmien kasviaihe on kirjottu. Peitteen reunassa on musta hapsunauha.

Alareunaan valkoisen kehyksen päälle on mustalla puuvillalangalla kirjottu: Lapua 1962.

Tätäkin vanhempi katafalkin peite on vuodelta 1856. Se on villakangasta, mutta päälle ommeltu valkoinen risti on puuvillakankaasta.

Vanhin matto ei ole enää ollut käytössä, vaan arkistoituna.