Ähtärin eläinpuiston Mimmi-karhu on jouduttu lopettamaan.
34-vuotias Mimmi oli muiden eläinpuiston karhujen äiti.
Lopettaminen oli eläinpuiston väelle raskas tehtävä. Mimmiä jäivät kaipaamaan eläintenhoitajien lisäksi sen jälkeläiset 9-vuotiaat karhuveljekset Kasper, Jesper ja Joonatan sekä 14-vuotias Jaki.
Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski kertoo, että eläinlääkärin tekemän terveystarkastuksen jälkeen tehtiin päätös iäkkään karhun lopetuksesta yhdessä eläinlääkärin ja eläintenhoitajien kanssa.
Mimmillä oli monenlaisia iän tuomia vaivoja.
Erinomainen emo ja veikeä joogaaja
Ruskeakarhunaaras Mimmi syntyi Ähtärin eläinpuistossa 1991. Se oli siis karhuksi jo iäkäs. Karhujen elinikä luonnossa voi olla jopa 30 vuotta, mutta usein se jää alle 20 vuoteen.
– Mimmi oli voimakasluonteinen karhu ja erinomainen emo, joka ehti kasvattaa useamman pentueen, luonnehtii eläinpuisto tiedotteessan.
Mimmin jälkeläisiä löytyy suomalaisten eläintarhojen lisäksi myös ympäri Eurooppaa.
Monet eläinpuistokävijät muistavat Mimmin joogaavana karhuna, joka sai nuoruudessaan myös kansainvälistä huomiota venyttelyillään.
Mimmi oppi venyttelyn aikoinaan emoaan Santraa seuraamalla ja siirsi taidon myös omille jälkeläisilleen. Karhut nähdään Ähtärissä usein venyttelemässä ja tekemässä temppuja.
Uusia karhuja?
Eläinpuistolla ei vielä ole lukkoon lyötyä suunnitelmaa, miten karhusuvun jatkuvuus hoidetaan tulevina aikoina.
Ähtärin eläinpuisto on Euroopan eläintarhajärjestö Eazan jäsen ja ruskeakarhut ovat EEP-ohjelmaan kuuluvia lajeja. Se koordinoi uhanalaisten lajien suojelua.
Haapakoski sanoo, että karhujen suhteen kuunnellaan Eazan lajikoordinaattorin suositusta.
– Viime vuosina on ollut sellanen politiikka, ettei karhuja olla lisäännytetty eläintarhoissa.
Se tarkoittaa, että jos uusia karhuja tulee, ne saapuvat esimerkiksi suojelukeskuksista.
Uusien karhujen tuominen nykyiseen ryhmään vaatisi myös kovasti työtä.
– Eläimet pitäisi ensin totuttaa rauhassa toisiinsa ja tehdä yhdistäminen hallitusti. Mutta ainakin yhden uroksen ja naaraan yhdistäminen on ihan tavallista eläinpuistojen työtä ja se voi onnistua, kertoo Haapakoski.
Ne pitäisi alkuun pitää myös erillään toisistaan, eikä siihen ole tällä hetkellä Ähtärissä tiloja.
Seuraavaksi eläinpuistoon odotetaan Britanniasta toista silmälasikarhua, jolle on jo tuontilupa.
Suunnitelmat uusien susien tuomisesta Ähtäriin ovat myös edelleen voimassa.
