Suomalainen media uutisoi kansanedustajan tekemästä itsemurhasta, vaikka yleensä se ei kerro yksittäisistä itsemurhista. Onko median tavassa käsitellä itsemurhaa tapahtunut siis jokin muutos?

Kolme päätoimittajaa kertoo, millaisin journalistisin perustein itsemurhasta kerrotaan.

Haastattelimme juttuun Yle Uutisten päätoimittajaa Riikka Räisästä, Helsingin Sanomien päätoimittajaa Antero Mukkaa ja Keskisuomalaisen vastaavaa päätoimittaja Pekka Mervolaa.

Miten perustelette päätöstä julkaista kansanedustajan itsemurha?

Tiistaina Yle, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen uutisoivat kansanedustaja Eemeli Peltosen kuolemasta. Samalla kaikki kolme mediaa kertoivat itsemurhasta.

– Mietimme omaisten ja läheisten näkökulmaa, ja missä vaiheessa ja millä sanamuodolla itsemurhasta kerromme. Me emme käyttäneet itsemurha-sanaa ollenkaan otsikoissa paitsi yhdessä siteerausuutisessa. Lähtökohtaisesti jätimme sen otsikoista pois, Keskisuomalaisen Mervola kertoo.

Räisäsen mukaan yksittäisestä itsemurhasta uutisointi on aina poikkeus, ja julkaisussa käytetään poikkeuksellisen tarkkaa journalistista punnintaa. Itsemurhan uutisointia ei voi sivuuttaa, jos kyseessä on esimerkiksi julkista valtaa käyttävä henkilö tai teko tapahtuu julkisella paikalla.

Ylen, Helsingin Sanomien ja Keskisuomalaisen julkaisupäätökseen vaikutti, että kyseessä oli kansanedustaja ja itsemurhan tekopaikka oli demokratian pyhä paikka eli Eduskuntatalo.

– Asian yhteiskunnallinen merkitys oli sen verran iso ja tapahtuma niin poikkeuksellinen, että kertominen oli perusteltua, Helsingin Sanomien Mukka sanoo.

Mukka lisää, että yleisemmin päätöksen taustalla oli myös sosiaalinen media, jossa tieto, huhut ja spekulaatiot leviävät nopeasti, ja joka on etenkin nuorille tärkeä tiedonlähde.

Keskisuomalaisen Mervolan mukaan on hyvä kertoa asiat niin kuin ne ovat, jotta ei synny väärää käsitystä ja vääriä tietoja.

Milloin itsemurhasta tulisi uutisoida?

Riikka Räisäsen mukaan Yle ei uutisoi itsemurhista, ellei sille ole vahvoja journalistisia perusteita. Sama linjaa noudattaa myös Helsingin Sanomat.

HS:n Antero Mukka luonnehtii linjaa ”vanhaksi perussäännöksi”. Mukka ja Räisänen muistuttavat, että itsemurhista uutisointi voi innostaa muita ihmisiä jäljittelyyn.

– Sitä emme tietenkään halua ruokkia, Mukka sanoo.

Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola sanoo, että itsemurhan julkaisupäätöksessä lähtökohtana on tapauskohtainen harkinta. Hän ottaa esimerkin, jossa junaliikenne on jouduttu pysäyttämään itsemurhan vuoksi ja matkustajat saattavat olla paikallaan seisovassa junassa pitkän aikaa.

– Harkinnassa oleellista on, onko itsemurhasta ollut haittaa sivullisille tai onko se vaikuttanut yhteiskunnan tai ihmisten toimintaan, Mervola kertoo.

Itsemurhistakin täytyy voida Ylen Räisäsen mukaan uutisoida, mutta aina vastuullisesti ja harkiten ja silloin, kun sille on selvät journalistiset perusteet.

– Uutismedian tehtävä on käsitellä myös vaikeita ja ahdistavia aiheita, ja tämä tematiikka on yksi vaikeimmista, Räisänen sanoo.

Räisäsen mukaan itsemurhasta uutisointiin pätevät samat periaatteet niin tv-uutisissa, radiouutisissa, kuin verkkouutisoinnissakin. Hän lisää, että poikkeuksellista julkaisuperustetta täytyy aina pyrkiä avaamaan yleisölle kaikissa julkaisukanavissa.

Miten uutisoinnin pitäisi muuttua?

Ylen Riikka Räisäsen mielestä yksittäisistä itsemurhista uutisointi ei ole tarpeellista nykyistä enempää. Hän kuitenkin sanoo, että avoimempi linja itsemurhatapauksista on perusteltua sosiaalisen median ja huhujen nopean leviämisen aikakaudella – jos tapauskohtainen harkinta antaa julkaisemiselle perusteet.

– Uutismedian tehtävä on olla tiedonvälittäjä eikä tiedon pimittäjä. On tärkeää kertoa luotettavaa ja vahvistettua tietoa, sillä väärää tietoa lähtee helposti liikkeelle, Räisänen sanoo.

HS:n Antero Mukka korostaa, että journalistisessa harkinnassa punnitaan yleistä ja yhteiskunnallista hyötyä ja toisaalta omaisten ja muiden läheisten kärsimystä. Median tehtävänä ei ole sensaationhakuisuus tai herkuttelu vaan asianmukainen ja aika lakoninen tapa kertoa, hän sanoo.

– Tämä on uutisaiheena yksi hankalimpia. En usko täyskäännökseen, vaan valistuneeseen harkintaan, jota monissa medioissa on tehty näiden tuoreimpien tapausten kohdalla.

Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Mervola sanoo, että ainakaan itsemurhauutisointia ei pitäisi vähentää tai välttää.

Journalistiliitto, media-alan järjestöt ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ovat laatineet yhdessä muistilistan itsemurhatapausten uutisointiin.

Yle, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen liittävät itsemurhista kertoviin uutisiin tiedon siitä, mistä saa apua synkkiin ajatuksiin.