Puusta veistetty Madonna hymyilee Turun linnan kappelissa tietämättä, millainen soppa sen ympärillä kiehuu.

Liedon seurakunta haluaisi palauttaa mittaamattoman arvokkaan Madonnan ja kolme muuta pyhimysveistosta takaisin Liedon kirkkoon, jonne ne alun perin kuuluivat. Turun kaupunki ei ole pyyntöön suostunut.

Museoviraston entinen pääjohtaja Juhani Kostet on jäljittänyt seurakunnan pyynnöstä pyhimysveistosten vaiheita. Hänen mielestään nämä sakraaliesineet kuuluisivat kirkkoon, eivät museoon.

– Museotaustastani huolimatta olen aina ollut sitä mieltä, että museoesineitä pitäisi hajauttaa ja sijoittaa paikkoihin, joihin ne ovat alun perin kuuluneet.

Näin tapahtui vuonna 2021, kun Suomen kansallismuseo palautti yli 2 000 esineen kokoelman saamelaismuseo Siidalle.

Todisteena lehtileike 130 vuoden takaa

Pyhimysveistosten tapauksessa on ratkaisematta, kenelle ne lain mukaan kuuluvat.

Arvokkaat veistokset lojuivat 1890-luvulla hylättyinä Liedon kirkon kellotapulissa. Puhdasoppisuuden seurauksena kirkko oli ilmeisesti halunnut siivota ne pois näkyvistä.

Keräilijä Kustaa Adolf Petterson tarjoutui ostamaan Liedon kirkolta 22 veistosta 30 markalla, mikä vastaisi nykyrahassa 190 euroa.

– Tuolla hinnalla olisin valmis ostamaan ne takaisin vaikka omasta pussistani, Liedon kirkkoherra Risto Leppänen naurahtaa.

Keräilijältä veistokset siirtyivät Turun historialliselle museolle. Nykyään ne kuuluvat Turun kaupungin taidekokoelman vanhan taiteen arvokkaimpaan osaan eli museon ydinkokoelmaan.

Seurakunta ja Turun kaupunki kiistelevät siitä, oliko veistosten myynti aikoinaan laillinen. Tuomiokapitulin olisi pitänyt hyväksyä kauppa. Hyvin säilyneistä tuomiokapitulin pöytäkirjoista ei kuitenkaan ole löytynyt päätöstä.

Turun kaupunki vetoaa 130 vuotta vanhaan lehtileikkeeseen, jossa kirkkoherra Karl Oskar Mannström kirjoittaa, että veistosten myynnille on tuomiokapitulin lupa.

– Emme ole halukkaita luovuttamaan kaupungin omaisuutta toiselle organisaatiolle etenkään silloin, kun kyse on kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaasta kokonaisuudesta, joka on myös parhaillaan esillä Turun linnassa, perustelee Turun kulttuurijohtaja Anu Laitila.

Tekemässään viranomaispäätöksessä Laitila toteaa myös, että Turun linnassa on parhaat mahdolliset olosuhteet kulttuuriperinnön säilyttämiselle.

Kirkkoherra toivoo veistosten palaavan kotiin

Liedon kirkkoherra Risto Leppäsen mukaan seurakunta on neuvotellut Turun kaupungin kanssa asiasta vuosien ajan. Hänen mukaansa seurakunta olisi valmis kompromissiin, jossa esineiden omistus säilyisi museolla, mutta ne sijoitettaisiin Liedon kirkkoon pitkäaikaislainaan.

Liedon kirkossa on tälläkin hetkellä veistoksia lainassa.

Leppäsen mukaan seurakunta harkitsee asiassa jatkotoimia. Tätä varten on perustettu niin kutsuttu Madonna-työryhmä. Seurakunnan edustajien lisäksi työryhmässä on eri alojen asiantuntijoita: Juhani Kostetin lisäksi esimerkiksi emerituspiispa Kaarlo Kalliala, korkeimman oikeuden entinen presidentti Timo Esko ja professori emeritus Vesa Majamaa.

Kirkkoherran mukaan veistokset ovat sakraaliesineitä ja niiden ensisijainen paikka on kirkossa. Jos nyt pyydettyihin muutamiin palautuksiin suostuttaisiin, enemmistö veistoksista pysyisi yhä museolla, hän huomauttaa.

Videolla kirkkoherra Risto Leppänen kertoo, miksi seurakunta haluaa veistokset takaisin.

Turussa saatetaan pelätä, että pyhimysveistosten palauttaminen Lietoon herättäisi muutkin seurakunnat pyytämään esineistöään takaisin. Juhani Kostetin mukaan museoilla on kokoelmia, joiden omistusoikeus on epäselvä.

Kostet toivoo, etteivät museot pitäisi mustasukkaisesti kiinni kokoelmistaan, vaan pohtisivat, missä ne pääsevät nähtäville.

– Haluaisin joskus nähdä museon, jossa esineisiin saisi myös koskea. Pyhimysveistoksien kohdalla koskettaminen ei ehkä ole suositeltavaa, mutta kirkossa niiden katsominen läheltä ja pyhän läsnäolo tuntuvat merkityksellisemmiltä kuin se, että esineet ovat museossa vain hyllyillä katsottavana.