Lasten kuritusväkivaltaa käytetään yhä melko paljon, selviää Lastensuojelun Keskusliiton teettämästä tutkimuksesta.
Asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan muuttuneet kielteisemmiksi vuosikymmenten ajan, mutta myönteinen kehitys on hidastunut.
Kuritusväkivaltaa lastensa kasvatuksessa kertoo käyttäneensä 41 prosenttia vastaajista.
Vastaajista 29 prosenttia kertoo tarttuneensa lapseensa kiinni kovakouraisesti tai retuuttaneensa lastaan. Luku on noussut merkittävästi selvityksissä vuodesta 2017, jolloin osuus oli vielä 14 prosenttia.
Hyvin selkeästi fyysiseksi nähdyt väkivallan keinot, kuten tukistaminen, ovat vähentyneet, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Laura Holmi STT:lle.
Holmin mukaan esimerkiksi retuuttamista tai kovakouraista tarttumista ei aina mielletä väkivallaksi, ja niiden käyttämisen taustalla voi olla eri syitä.
– Retuuttaminen ja kovakourainen tarttuminen liittyvät jollain tavalla vanhemmuuden keinottomuuteen sekä vanhemman väsymykseen ja uupumukseen joissain tilanteissa, Holmi kertoo.
Epätietoisuutta laillisuudesta
Selvityksessä enemmistö eli 91 prosenttia vastanneista tiedostaa, ettei laki salli lapsen ruumiillista kurittamista, kun taas kaksi prosenttia luulee lain sallivan sen.
Kun kysymys on kuulunut, salliiko laki lapsen ruumiillisen kurittamisen, epätietoisten osuus oli tuoreimmassa kyselyssä seitsemän prosenttia ja vuonna 2021 kahdeksan prosenttia. Vielä vuonna 2012 osuus oli kaksi prosenttia.
Holmin mukaan 1980-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella oli laajoja kampanjoita tietoisuuden lisäämiseksi kurittamisen laittomuudesta. Viime vuosina kampanjoita ei Holmin mukaan ole ollut yhtä vahvasti.
Liitto: osaamista ja tietoisuutta lisättävä
Ammattilaisten osaamista sekä tunnistamisen ja puuttumisen keinoja on lisättävä, sanoo liitto. Liiton mukaan myös lasten tietoisuutta on lisättävä ja lapsille pitää olla saatavilla tietoa omista oikeuksistaan ja siitä, mistä voi saada apua.
Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 060 henkilöä suomeksi ja 50 henkilöä ruotsiksi.